Julkaisuvuosi: 1925 / 1984
Sivumäärä: 244
Mistä: Omasta hyllystä
' They were received at the door by a white-headed butler whose demeanour was perfect.
"We are not accustomed," it seemed to say, "to having murder committed within these walls. Bet these are evil days. Let us meet disaster with perfect calm, and pretend with our dying breath that nothing out of usual has occured." '
s. 77
Anthony työskentelee matkanjärjestäjänä Afrikassa, kun hän törmää vanhaan ystäväänsä. Yllättäen tällä ystävällä on tarina kerrottavanaan. Tuohon vyyhteen liittyvät Herzoslovakian pienen valtakunnan poliittiset kiemurat, erään poliitikon muistelmat sekä erään naisen rakkauskirjeet rakastajalleen. Periaatteessa tehtävä olisi yksinkertainen: toimittaa käsikirjoitus kustantajalle Lontoossa tiettyyn päivämäärään mennessä ja lunastaa tällä toimella tuhannen punnan huikea palkkio, ja samalla reissulla palauttaa naisen kirjeet omistajalleen. Anthonyn ystävä on kuitenkin juuri lähdössä etsimään suurta kultalöydöstä eikä hän millään pääse lähtemään toimittamaan tätä tehtävää. Onneksi Anthonya ei voisi vähempää kiinnostaa jäädä hyysäämään rikkaita rouvia, joten hän lähtee ystävän sijasta tuolle matkalle Lontooseen.
Lontoossa Anthony saa huomata, että vähän jokainen haluaa nuo muistelmat itselleen, eivätkä kaikkien yritykset jää pelkiksi lahjontayrityksiksi. Anthonylla on siis varsin kuumat paikat eikä tilanne varsinaisesti helpotu, kun hän löytää rakkauskirjeiden naisen - jonka olohuoneessa on ruumis! Vyyhti sen kuin tihenee, sillä nainen, teräväpäinen Virginia, on juuri ollut lähdössä Chimneysin kartanoon, joka toimii salaisten ja tärkeiden poliittisten tapahtumien keskuspaikkana. Myös ruumiilla on viesti, jossa viitataan Chimneysiin. Kun Anthony lähtee kartanolle tutkimaan tilannetta, hän kuulee yössä laukauksen. Herzoslovakian tulevaisuuden kannalta keskeinen poliittinen henkilö on murhattu! Ja kehenkä muuhun ylitarkastaja Battlen tarkka silmä keskittyisi kuin osuvasti paikalle sattuneeseen muukalaiseen Anthonyyn... Tutkinnan aikana selviää yhä enemmän kerroksia Herzoslovakian poliittisista kiemuroista ja jopa kadonneista jalokivistä! Kaikki eivät taida olla kartanossa aivan sitä mitä väittävät. Mutta kuka on ollut valmis jopa murhaamaan?
' "I've a feeling that ever since I met you you´ve been laying little traps for me. On the whole I've managed to avoid falling into them, but the strain has been acute."
Battle smiled grimly.
"That's how you get a crook in the end, sir. Keep him on the run, to and fro, turning and twisting. Sooner or later, his nerve goes, and you´ve got him."
"You are a cheerful fellow, Battle. When will you get me, I wonder?"
"Plenty of rope, sir," quoted the superintendent, "plenty of rope." '
s. 164
Huh selkeästi näissä Christien alkupään tuotoksissa on vielä riittänyt menoa ja melskettä. Vuosi sitten luin Tommy ja Tuppence teoksen Salainen vastustaja, joka on myös 20-luvun alun Christien romaani, ja sisälsi vaikka kuinka maailmanpoliittisia suuria juonia ja tiedustelupalveluita. Tällä kertaa The Secret of Chimneyssä (suom. Rakkauskirjeiden salaisuus) puolestaan Anthony poloinen tuli vedettyä osaksi itseään paljon suurempaa tapahtumaketjua ja valtapoliittista kähmintää, ja vielä hiukan lisämausteena kansainvälistä rikolliskoplaa... Kierroksia on siis riittänyt tällä kertaa dame Christiellä (Christien mittapuulla siis, nykyajan modernit toimintatrillerit luonnollisesti jo aivan eri tasolla). Tylsää hetkeä ei tämän teoksen parissa tule.
Mielestäni Christie ei kuitenkaan ole parhaimmillaan näissä suuren kokoluokan rikoksissa. Nautin eniten hänen suljetun tilan mysteereistään ja jotakin ihastuttavaa on hänen kartanoiden ja pikku kylien dynamiikkojen kuvauksessa. Olihan tälläkin kertaa oletettavissa, että Chimneysin murhan tekijä mitä luultavimmin oli joku kartanon asukkaista, mutta kun pelissä on ollut koko valtakunnan tulevaisuus niin eri ryhmittymien agenttien rooleja ei koskaan voinut täysin poissulkea.
Oikeastaan nautin tässä teoksessa juuri eniten tuosta Chimneysin mysteeristä. Silloin kuin keskityttiin siellä majaileviin henkilöihin eikä lähdetty maalailemaan tuota suurta poliittista kuviota. Sanailu oli henkilöillä hallussa ja aikamoisiin tilanteisiin Anthony tosiaan joutuikaan suorittaessaan tätä pientä palvelusta ystävälleen. Oli myös hauska seurata hänen rooliaan tutkimuksissa. Toisaalta hän oli tarkkasilmäisen ylitarkastaja Battlen epävirallinen apuri, mutta toisaalta taas aina yksi pääepäilyistä. Kiinnostavaa tasapainoilua. Aivan kelpo Christie tästä keriytyi auki, vaikkei hänen parhaimmistoonsa nousekaan.
Tähdet: 3.5 / 5
Muualla luettu: Oksan hyllyltä ja Jokken kirjanurkka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti