tiistai 20. syyskuuta 2022

Syö itsesi terveeksi - Ulla Lehtonen


Kirjan nimi
: Syö itsesi terveeksi

Kirjoittaja: Ulla Lehtonen
Kustantaja: Loki-kirjat
Julkaisuvuosi: 2007
Sivumäärä: 336
Mistä: Omasta hyllystä

' Lukijani, haluan houkutella Sinut kotikeittiööni ja puutarhaani. Tule kokemaan, miltä varhaiskevään nokkonen ja auringon punertama maitohorsma lämpimillä voileivillä maistuvat. Tai miltä wokkiruoka näyttää, kun kasvisten joukossa on syvänvihreää palkoretikkaa eli palkonaurista, kuten perheessämme sanotaan. Lähde kanssani miettimään, mitä tehdä runsaalle tomatillosadolle, jota kesä ei kypsyttänyt ja jonka käyttötapoja on etsittävä meksikoa myöten. Tule ripottelemaan jauhettuja kananmunan kuoria kaalien istutuskuoppaan, tai vaikkapa sekoittamaan vihannestakiaisen ja nokkosen juuria rommiin, hiusten kasvua edistäväksi seokseksi. 
Kasvisten maailma on ihanan värikäs ja opetteluun houkutteleva. '
s. 11

Lehtonen on 'kasvitietouden ja puutarhanhoidon' konkari, jolla on 40 vuoden kokemus kirjassa esiteltyjen erilaisten kasvisten luomuviljelystä. Näitten kansien sisällä hän tarjoileekin kattavan esittelyn jos jonkinlaiseen Suomessa viljeltävään kasviin. Alaotsikkonsa mukaisesti tässä on '100 puutarhakasvia ruokana ja rohtona'. Suomalaisille tutusti aloitetaan erilaisista juuri- ja mukulakasveista, joista löytyy perinteisen porkkanan ja perunan lisäksi myös muun muassa mustajuurta, maa-artisokkaa, sellereitä ja juuripersiljaa. Erilaiset kaalit saavat myös kymmenkunta sivua ennen sipulien vuoroa. Enpä ollut ajatellutkaan kuinka paljon erilaisia sipulilajejakin on viljelyvaihtoehtoina, mutta vaeltavia ilmasipuleita haluan ehdottomasti kokeilla! Sitten vuoroon tulevat erilaiset palkokasvit, salaatit ja pinaattikasvit. Runsaasti lämpöä tarvitsevat kasvit ovat saaneet myös omat osionsa - tarvitsevathan kurkut, tomaatit, paprikat ja muut hiukan apua näin kylmässä pohjolassa, jossa kasvukausi on auttamattoman lyhyt. Sitten on vielä monivuotiset vihanneskasvit kuten parsa ja raparperi. Esitelläänpä erilaisia yrttejä ja marjojakin. Kuten tästä hengästyttävästä listauksesta huomaa niin hyvin monipuolinen kattaus on Lehtosella tarjolla.

Pidin itseasiassa hyvin paljon Lehtosen lähestymistavasta eri kasveihin. Jokainen sai oman lukunsa (esimerkiksi rakas porkkanamme peräti 11 sivua), joissa käydään monipuolisesti läpi kyseistä kasvista. Mukana on niin kulttuurihistoriallisia anekdootteja kuin laajempaakin katsausta miten kyseistä kasvista käytettiin ennen ja nykyisin niin ravintona kuin rohtona. Paljon mielenkiintoisia nippelitietoja siis tarttuu mukaan. Sitten käydään läpi kyseisen kasviksen erilaisia käyttökohteita kotikeittiössä, jota seuraa viljelyohjeet, mikäli ehdit innostua. Lopuksi oli aina erilaisia reseptejä, joista useampi pääsikin meillä kokeiluunkin kuten esimerkiksi perunapähkinäpihvit ja pikkuahvenkeitto. 

Mieheni on jo pidempään perehtynyt erilaisiin viljelymetodeihin, mutta minä olen ollut enempi vastuussa tuosta keittiöpuolesta. Tänä kesänä päätimmekin hyödyntää mökkipihaa parhaamme mukaan ja laittaa jos jonkinlaista kasvista tulille. Luonnollisesti emme pystyneet olemaan jatkuvasti niistä huolehtimassa, mikä vaikutti hieman satoihin, mutta yllättävän hyvin näinkin pienellä vaivalla sai kokeiluun omia perunoita, avomaankurkkuja, kesä- ja talvikurpitsoja, punajuuria, nauriita, lanttuja, retiisejä, porkkanoita, maa-artisokkaa, herneitä, härkäpapuja sekä musta- ja kaurajuurta. Tomaatit eivät selvinneet ilman jatkuvia kasteluita ja chilit jäivät hiukan kitukasvuisiksi myös. Sipulitkin katosivat mystisesti ehkä sitten parempiin suihin kaalisatojen kanssa. Yrttitarha sekä marjaistutukset sen sijaan näyttivät viihtyvät pienemmälläkin hoidolla ja parsapenkki jää odottamaan ensimmäistä koetintalveaan. Jokin tuossa puutarhassa puuhaillessa ja omaa satoa kerätessä vain tuntuu niin ihanalta. Sitä omaa pihaa odotellessa voi sitten harrastella näin mökillä sekä nauttia villiyrttien tarjoomuksista kuten nokkosesta, maitohorsmasta, vuohenputkesta ja ystävästämme voikukasta :D

Lehtosen kirja toimikin minulla tässä inspiraationlähteenä ohessa. Aloitin sen jo talvella ja olen lukenut sitä tässä matkassa mukana. Nyt viimein ollaan päästy myös hyödyntämään noita reseptejä ja kirja on huolellisesti luettu kannesta kanteen. Mikäli siis kiinnostaa mihin mitäkin kasvista voi hyödyntää, niin suosittelen lämpimästi tutustumaan tähän teokseen. Se laajentaa mukavasti kokemuspintaa sen perinteisen peruna-porkkana-kurkku-tomaatti ajattelun yli. Ehkä sieltä hevi-osastolta voisikin ensikerralla poimia jotakin muutakin sesonkituotetta mukaan kokeiluun. Itse myös tykkäsin paljon noista historia kurkistuksista: kuinka kyseinen kasvis on löytänyt suomeen ja miten sitä on aikojen saatossa hyödynnetty. Ja olihan se mielenkiintoista verrata minkälaisia ravinteita eri kasviksista löytyy niin että ruokalautaselle saa sitten mukavan vaihtelevan kattauksen. Monipuolinen kirja siis, jonka pariin varmasti palaan vielä useasti.

Tähdet: 4 / 5
 
 Muualla luettu: Ullan kirjat

2 kommenttia:

  1. Syötävän kasvattaminen on hauskaa puuhaa. Koskaan ei tiedä, että syötkö itse vai meneekö kaikki parempiin suihin. Me on yritetty suojata kasveja erilaisilla häkkihökötyksillä. Varsinkin peurat ja kauriit sekä rusakot tykkäävät meidän kasveista. Tänä vuonna meni mansikkapenkit uusiksi, kun talven jäät sulivat ja jäätyivät moneen kertaan. Sitten tuli kuuma kesä ja taimet kuivuivat. Istutin kolmet taimet. Saas nähdä mitä ensi kesän haasteet ovat. Onneksi ei tiedä etukäteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep siinä touhussa pysyy aina jännitys miten käy! Mutta on se hyvä fiilis kun saa omaa vastanostettua satoa pöytään :) Oidå kävipä ikävästi mansikoiden kanssa! Me kasvatettiin siemenestä taimet ja viime vuonna ei ehtinyt oikein minkään kokoisiksi että olisi edes maahan saanut. Tänä vuonna kuitenkin onnistui ja saatiin kaverit maahan ja parit mansikatkin jo suupaloiksi. Jännitetäänkin miten talvesta selviävät sitten...

      Poista