lauantai 16. marraskuuta 2019

The Red Queen - Matt Ridley


Kirjan nimi: The Red Queen: Sex and the Evolution of Human Nature
Kirjoittaja: Matt Ridley
Kustantaja: HarperCollins
Julkaisuvuosi:  1993
Sivumäärä: 405
Mistä: Poikaystävältä lainassa

' This concept, that all progress is relative, has come to be known in biology, by the name of the Red Queen, after a chess piece that Alice meets in Through the Looking-Glass, who perpetually runs without getting very far because the landscape moves with her: It is an increasingly influential idea in evolutionary theory, and one that will recur throughout the book. The faster you run, the more the world moves with you and the less you make progress. '
s. 19

Ridleyn klassikkoteos käsittelee ennen kaikkea seksuaalisen valinnan taustalla piileviä evoluutionaalisia seikkoja. Ensin lähdemme liikkeelle miksi seksiä ylipäätänsä on. Eliömaailmassa on kirjava kauttaus erilaisia lisääntymismetodeja aina jakaantumisesta sukupuolenvaihtoon kesken elämän. Miksi ihmisille on siis kehittynyt kaksi eri sukupuolta, joiden geenit yhdessä luovat pohjan jälkikasvulle? Yllättäen seksin taustasyynä vaikuttaisikin olevan kilpajuoksu mitäs muuta kuin loisia vastaan. Erilaiset bakteerit ja loiset ovat äärimmäisen tehokkaita lisääntymään, jolloin sattuma voi tarjota heille avaimet vastustuskyvyn läpi. Ihmisillä tai nisäkkäillä yleisimminkin lisääntymisen nopeudessa ei ole kehumista, joten he tarvitsivat uusia tapoja vastata loisien invaasioon. Geneettinen sekoittuminen mahdollistaakin vastustuskykylukkojen muuttumisen ja kehittymisen ajan myötä aina sukupolvelta toiselle. Tässä on ainakin yksi teoria, jonka Ridley esittää. Seuraava kysymys on tietenkin miksi sukupuolia on juuri kaksi jne. Näihin nouseviin jatkokysmyksiinkin Ridley pyrkii ottamaan kantaa.

Teoksen toinen osia keskittyy puolestaan evoluutioon ja parinvalintaan, jotka kulkevat vahvasti käsi kädessä. Etenemme pieneliö esimerkeistä kohti isompia ja tunnetumpia. Miksi esimerkiksi riikinkukko uroksella on niin mahtava muttä epäkäytännöllinen pyrstö? Läpi monien lintu- ja nisäkäslajien on nähtävissä, että parinvalinta on suosinut äärimmäisyyksiä pakottaen urokset tasapainottelemaan kapealle trapetsille jossa toisaalla on näyttävyys ja suvun jatkaminen, mutta toisaalta yli kehittyneenä yksilön selviytymismahdollisuudet laskevat dramaattisesti. Vastaavasti eri eläinten (mukaan lukien ihmisen) perheenhoitomallit näyttävät vaikuttavan vahvasti näihin preferensseihin. Onvathan evoluutionaariset tarpeet aivan erilaiset mikäli vain johtavat urokset hedelmöittävät  haareminsa vai pariudutaanko kumppanin kanssa yhteishuoltajuuteen. Lopussa Ridley pureutuu vielä tarkemmin itse ihmiseen sekä miesten ja naisten eroavaisuuksien ja parinvalinnan taustasyihin evolutionaarisesta perspektiivistä.

' Although it is a fair generalization to say that men are taller than women, nonetheless the tallest woman in a large group of people is usually taller than the shortest man: In the same way, even if a average woman is better at some mental task than the average men, there are many women who are worse at the task than the best men, or vice versa: But the evidence for the average male brain differenting in certain ways from the average female brain is now all but undeniable. Evolved differences are by definition "genetic", and any suggestion that men and women have genetically different minds horrifies the modern conscience for it seems to justify prejudice. '
s. 249 

Ridleyn teos tasapainoilee liian tieteellisen otteen ja tavallisen kansan luettavuuden välimaastossa. Erityisesti alussa otetaan lukijalta luulot pois kun käydään yksityiskohtaisesti läpi erilaisia pieneliöiden lisääntymisstrategioita ja teorioita niiden mahdollisista taustasyistä. Tästä kattavasta kattauksesta meni ainakin minun pääni paikoin pyörälle, mutta piti vain hyväksyä, että lukion kahden kurssin tietämykselläni biologiasta ei voi olettaakaan syväluotaavaa ymmärrystä eri teorioiden linkeistä toisiinsa. Tämä ei onneksi menoa haitannut, ja Ridley veti minut viimeistään mukaansa kirjan toisessa parinvalinta osiossa. Siellä esimerkit olivat hyvin konkreettisia ja vaikka tieteellistä teoriavertailua oli edelleen luvassa, imivät ne mukaansa pohtimaan ympäröivää maailmaa ja mitä kaikkea siellä näkeekään.

The Red Queen herättää siis paljon ajatuksia, mutta kaikkea ei ole niin helppo niellä näin modernissa ajatusmaailmassa. Onneksi Ridley tuo kuitenkin esiin paljon erilaisia teorioita, vaikkakin hän pyrkii kumoamaan mielestään väärät teoriat. Näin lukija saa kuitenkin kattavamman kuvan kuin vain Ridleyn vahvasti seksuaaliseen valintaan nojaavan evoluutionteorian. Erityisen selväksi kävi myös Ridleyn kanta sosialogiaan ja sosiaalievoluutioon, joiden teorioita hän nuijii huolella. Geenit nimittäin määrittävät ihmisiä. 

Monin paikoin Ridley siis haastaa lukijaansa ja vallitsevia näkökantoja asioihin. Hän myös tiedostaa esimerkiksi puhuessaan miesten ja naisten geneettisistä eroista, että tulee todennäköisesti suututtaneeksi monia. Kaikkea Ridleyn teoksen argumentteja ei siis tarvitse allekirjoitta, mutta kyllähän se on selkeää, että sukupuolten ominaisuuksien välillä on erilaiset jaukaumat, vaikkakaan niiden perusteella ei saisi tehdä yleistyksiä että nainen ei esimerkiksi voisi olla pitkä. Uskon Ridleynkin pyrkineen tällaiseen tasapainoon. The Red Queen onkin teos joka saattaa viedä lukijansa mukavuusalueelta, mutta samalle se palkitsee. En edes muista milloin teos olisi viimeeksi saanut minut pohtimaan ympäristöäni ja siinä näkemiäni asioita näin vahvasti uudesta näkökulmasta.  

The Red Queen oli myös ensikosketukseni Kindlen maailmaan. Monille e- ja äänikirjat ovat jo jokapäiväistä arkea, mutta itse olen pysynyt vuosia uskollisena perinteisen kirjaformaatin kannattajana. Näin jälkikäteen on kyllä pakko myöntää, että onhan se kätevää kun kädessä tarvitsee pitää valtavan tiiliskiven sijasta vain kevyttä lukulaitetta, joka pitää sisällään satoja teoksia. En ole kuitenkaan täysin myyty, sillä olen tietyssä mielessä myös visuaalinen lukija. Tykkään että näen lukemisen edistymisen kirjanmerkin hivuttautuessa pikku hiljaa takakantta kohden. Onhan se myös kätevää kun pystyy selaamaan tarvittaessa taaksepäin ilman huolta paikan hukkaamisesta. Pidän myös erityisesti vanhojen kirjojen tuoksusta. Koenkin, että e-kirjoille on omat aikansa ja paikkansa, esimerkiksi kun mukanaan ei halua raahata ekstra kiloja, mutta silti ei ole perinteisen kirjan voittanutta.

Tähdet: * * * *

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...