Kirjan nimi: Veden muoto (La forma dell'acqua)Kirjailija: Andrea Camilleri, suomentanut Helinä Kangas
Kustantaja: Wsoy
Julkaisuvuosi: 1994, suomennos 2003
Sivumäärä: 167
Mistä: Kirjaston Ota tai jätä -hyllystä
' Pino, joka oli valinnut Mánnaran rannanpuoleisen osan, näki auton nokan pistävän pensaikosta esiin parinkymmenen metrin päässä, missä alueen kasvillisuus oli tavallista rehevämpää. Hän pysähtyi kummastuneena. Ei kai ollut mahdollista, että joku oli vielä kello seitsemältä aamulla huoraa painamassa? '
s.10
Omapäinen ja tinkimätön komisario Montalbano työskentelee Sisilialaisessa Vigátan kaupungissa, jossa korruptio ja mafia ovat arkipäivää. Tässä Montalbano-sarjan ensimmäisessä osassa kaupungin laitamilta prostituoitujen suosimalta Mánnaran rannalta löydetään aamulla mies edelleen autosta housut nilkoissa. Hän on kuollut. Erikoiseksi tilanteen tekee se, että tämä mies on juuri maakuntasihteeriksi valittu insinööri Luparello, joka on kuuluisa suoraselkäisyydestään. Miten tämä kunniallinen ja maineestaan tarkkaan huolehtiva mies olisi päätynyt sellaiseen paikkaan kuin Mánnaran ranta? Lähes kaikki arvostetut virkamiehet pyrkivät painamaan tapausta villasella ja painostamaan Montalbanoa lopettamaan tutkinnan. Jokin tapauksessa ei kuitenkaan täsmää, eikä Montalbano aio taipua painostuksen alla, ennen kuin saa selville mitä on todella tapahtunut.
' Poliisipäällikön Elisa-rouvan uuden mustekalareseptin täytyi olla jumalaisen inspiraation tulosta, sillä maku ylitti Montalbanon suurimmatkin odotukset. Hän täytti lautasen kukkuroilleen jo toista kertaa ja huomatessaan annoksen olevan taas loppumassa rupesi pureskelemaan hitaammin pitkittääkseen makunautintoa edes hetken. '
s. 149
Ikävöin jo Italiaan komisario Montalbanon pariin, joten lievittääkseni tätä ikävää päätin tarttua kerrankin Camillerin kirjoihin tv-sarjan sijasta. Ilokseni huomasin kuitenkin, että Yle rupesi tässä samaan aikaan lähettämään uutta kautta Komisario Montalbanon elokuvamittaisia jaksoja, joten huoli sikseen. Nimittäin Veden muotoa lukiessa huomasin kuinka se sarjan ihastuttava italialaisuus on pitkälti seurausta henkilöiden puhetavoista, eleistä sekä maiseman ja ruuan kuvauksista. Kirjan sivuilta nämä eivät välittyneet samallalailla, mitä jäin kaipaamaan. Jäi vähän sellainen kutina, että Camilleri ei ole kirjoissaan yrittänyt tuoda Sisiliaa ja sen tapoja esiin mitenkään erityisemmin, vaan se on vain pieni osa muutenkin lyhyttä dekkaria. Sarja sitä vastoin on selkeästi tehty kansainväliselle yleisölle, joka haluaa päästä fiilistelemään italialaista tunnelmaa syvemmin.
Veden muoto on ihan mielenkiintoinen juoneltaan, ja edustaa ehkä enemmän näitä perinteisempiä dekkareita kuin modernia jännitystä. En edes jäänyt kaipaamaan mitään suurta jännitystä, koska korruption koneistojen linkityksiä oli varsin mielenkiintoista seurata itsessään. Olen vain niin tykästynyt tuohon sarjaan ja sen tapaan kuvata hahmoja, että tässä kaikki tuntuivat jäävän vain varjoiksi näiden sarjan luomien mielikuvien rinnoilla. Tämän lisäksi teoksen kieli oli yllättävän ronskia välillä, mutta en tiedä oliko teoksen sijoittuminen prostituution maailmaan syy vai seuraus tälle. Ehkä olen vain liikaa kiinni Komisario Montalbano sarjassa, mutta ei tämä sille oikein pärjännyt vertailussa. Jäin edelleen kaipaamaan niitä suuria eleitä ja tulistuneita keskusteluja. Onneksi lauantaina tulee taas uusi jakso Yleltä, jolloin pääsen taas syventymään Montalbanon tutkimuksiin.
Tähdet: * * +
Muualla luettu: Kirjojen lumo ja Valopolku
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti