Sarja: Kiekkomaailma #7
Kirjailija: Terry Pratchett, suomentanut Mika Kivimäki
Julkaisija: Karisto
Julkaisuvuosi: 1989, suomennos 2002
Sivumäärä: 323
Mistä: Kirjastosta
' Sellaisen kilpikonnan selässä kulkevassa maailmassa saattaa tapahtua kaikenlaista kummaa.
Ja tapahtuukin parhaillaan. [--]
Mutta tuolla, kaukana suurista asutuskeskuksista, paikassa jossa Kehämeri kohtaa aavikon, näkyy kylmän, sinisen valon muodostama juova. Helvetin kuiluja kylmemmät liekit roihuavat kohti taivasta. Aavemaiset valot lepattavat aavikon halki.
Djelin ikivanhan laakson pyramidit purkavat voimaansa yöhön.
Pyramidien parakosmisista huipuista virtaava energia saattaa valaista tulevissa luvuissa monia mysteerioita: miksi kilpikonnat vihaavat filosofiaa, miksi liika uskonto on pahaksi vuohille ja mitä kamarineidot ihan oikeasti tekevät. '
s. 7-8
Teppic asuu pienen pienessä valtakunnassa keskellä aavikkoa. Hän ei ole kuitenkaan kuka tahansa vaan itse faaraon eli jumalan poika. Ainut vain, että sillä ei makseta pyramidien rakennuskustannuksia. Näin ollen hän lähtee Ankh-Morporkin kaupunkiin salamurhaajien oppiin. Hänestä tuleekin taitava kiipeilijä ja veitsien käyttäjä. Ainut vain, että hän ei haluaisi surmata ketään...
Teppicin tulevaisuus heittää kuitenkin härän pyllyä, kun hänen faarao isänsä kuolee yllättäen. Näin ollen Teppicin on palattava pikimmiten valtakuntaansa. Onhan faaraon tehtävä saada aurinko nousemaan joka aamu ja joki tulvimaan. Mutta kuinka ihmeessä se tehdään? Onneksi apuna on ikivanha ylipappi Dios opastamassa. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin hänen isänsä pyramidi, joka tulee nyrjäyttäneeksi maailman ulottuvuudeltaan - kirjaimellisesti.
' Dios oli ylipappi kansallisuskonnossa, joka oli muhinut, kiehunut ja kuplinut yli seitsemäntuhannen vuoden ajan eikä koskaan heittänyt vanhaa jumalaa menemään siltä varalta, että sillä olisi joskus vielä käyttöä. Hän tiesi, että lukemattomat toisilleen vastakkaiset asiat olivat kaikki tosia. Jos ne eivät olisi olleet tosia, rituaalit ja usko olisivat olleet yhtä tyhjän kanssa ja jos ne olivat yhtä tyhjän kanssa, niin silloin koko maailmaa ei ollut olemassa. Tällaisen ajattelutavan seurauksena Djelin laakson papit pystyivät ylläpitämään mielessään sellaista ajatusmaailmaa, joka saisi kvanttimekaanikonkin luovuttamaan ja hankkiutumaan eroon työkalupakistaan. '
s. 102-103
Pratchettin Kiekkomaailma-sarja ei kyllä petä. En voi kuin ihailla hänen kykyään kirjoittaa hauskoja ja täysin absurdeja tarinoita, jotka samalla paradoivat niin osuvasti maailmaa jossa elämme. Tällä kertaa pilkkakirveestä saavat erilaiset uskonnot rituaaleineen ja pappeineen. Eikä pidä unohtaa hallitsijan tyhjänpäiväistä roolia. Siinä sivussa myös ohimennen tölvitään muun muassa kauppiaita, lääketiedettä ja filosofeja, joitakin mainitakseni. Sotiakin on pakko jonkun historiallisen ikivanhan selkkauksen takia, jota kukaan ei enää edes kunnolla muista. Ja kyllähän siellä Troijan hevosetkin tulivat tutuiksi. Entäpä maailman älykkäin matemaatikko: Kameli nimeltään Senkin Paskiainen!
Tällä kertaa pääpaino oli tosiaan muinaisen Egyptin kaltaisessa valtakunnassa, joka oli elänyt pysähtyneisyyden tilassa viimeiset seitsemäntuhatta vuotta. Viemäröinti, mikä se on? Auringon kululle oli myös jos jonkinlaista selitystä aina joka ilta appelsiinin syövästä jumalatar Watista Jee-jumalaan jonka silmä aurinko oli hänen etsiessään varpaankynsiään. Nämä molemmat olivat totta. Samoin kuin auringon oleminen reikä jumalatar Neshin saippuakuplassa. Olihan myös uskomaton teoria tulisesta pallosta, joka kiersi maata. Sitä tosin oli jo vaikeampi uskoa, mutta kun nyt kaikki teoriat olivat tosia niin olihan sekin uskottava. Sitten oli tietysti vielä salamurhaajien killan opiskelijoidenkin erilaiset uskomukset ja riitit, joita he koittivat suorittaa. Huhhuh mitä kaikkea sitä tulikaan vastaan.
Pyramidit oli varsin taattua Pratchettia. Se nauratti ja osui monin paikoin taitavasti satiirissaa. Silti se ei noussut kärkikahinoihin sarjan osissa. Muinaisen Egyptin paradointi ei saanut aikaiseksi niin tuoreita näkökulmia. Oikeastaan olisin halunnut seurata enemmänkin Teppicin opintoja salamurhaajien akatemiassa ja heidän toimintaansa. Ehkäpä joku toinen Kiekkomaailman kirja sijoittuisi myös tuonne? Ainakin näitä sarjan osia on vielä aikamoinen hyllymetri kirjastossa odottamassa. En malta odottaa minne seuraava osa minut viekään.
Tähdet: 3.5 / 5
Muut sarjasta lukemani osat:
1. Magian väri
2. Valon tanssi
4. Mort
Muualla luettu: Lukijatar

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti