perjantai 12. kesäkuuta 2026

Kana joka tahtoi lentää - Sun-mi Hwang


Kirjan nimi
: Kana joka tahtoi lentää (
Madang-ŭl Naon Amt‘ak)
Kirjailija: Sun-mi Hwang, suomentanut Hilla Hautajoki
Lukija: Ritva Holmström
Julkaisija: Sitruuna
Julkaisuvuosi: 2000, suomennos 2015 ja äänikirja 2018
Kesto: 3h 8min
Mistä: Äänikirjapalvelusta
 
Tähkä asuu pienessä häkissä. Hän näkee pienen pienestä oven raosta maatilan pihaa, jossa kukko ja kana, koira ja ankat taapertavat vapaina ja haaveilee itsekin vapaudesta. Mutta ennen kaikke hän haaveilee siitä, että joku päivä hän saisi hautoa oman poikasen. Tähkä on nimittäin kana. 
 
Tähkän elämänilo on lopussa ja se ei enää jaksa tuottaa kunnon muniakaan. Maatalon isäntäväki päättääkin viedä sen kynittäväksi muiden vanhojen ja sairaiden kanojen kanssa. Kuin ihmeen kaupalla Tähkä kuitenkin selviää. Ja siitä alkaa sen taistelu vastoinkäymisiä vastaan. Kaukana siintää kuitenkin sen haave munan hautomisesta ja omasta poikasesta. Voisiko se saada tämän, vaikka ladon muu eläinväki sitä sorsiikin ja näätä uhkaa vapaudessa?
 
Meille saapui kanoja toukokuussa ja luonnollisesti halusin päästä lukemaan jotakin romaania kanojen sielunmaisemasta. Tämä korealaisen Sun-mi Hwangin teos osuikin silmääni äänikirjapalvelussa. Ennestään en tiennyt tarinasta mitään, mutta kuten esittelytekstissä kuvattiin niin 'Toisinaan vähäpätöisimmät hahmot tekevät sankarillisimmat matkat'.
 
Jokin näissä aasialaisissa vähäeleisissä tarinoissa tekee vaikutuksen. Tarina on lyhyt eikä siinä paljon ehdi tapahtua, mutta silti se ehtii koskettamaan. Ensin koin Tähkän matkassa surua häkkielämän ahdistavuudessa ja kuinka hienosti Hwang kuvasikaan epäonnistuneiden munien tuomaa mielipahaa. Entäpä kuinka ilkeitä muut ladon vapaat eläimet olivat kun eivät huolineet Tähkää joukkoonsa. Ja sitten muna! Vaikeuksia täynnä oli tämän pienen kanan elämä, mutta siltikin. Jopa edes kammottava Näätä ei jäänyt pelkäksi pahikseksi. Lopussa olin aivan kyyneleet silmissä.
 
Äitiys on myös isona teemana tässä - onhan Tähkän suurin toive hautoa oma poikanen. Vaikka tämäkään ei suju täysin suunnitelmien mukaisesti, löytää hän äitiyden riemut. Ja myös ne lapsosen kasvun tuomat haasteet. Ja viimein on pakko päästää nämä lentämään pesästä kohti omaa elämää. Voi Tähkä! Tämä pieni tarina onnistui koskettamaan.
 
Tähdet: 4 / 5
 
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti