Harry Potter - J.K. Rowling

Harry Potter ja viisasten kivi
Harry Potter ja salaisuuksien kammio
Harry Potter ja Azkabanin vanki
Harry Potter ja liekehtivä pikari
Harry Potter ja feeniksin kilta
Harry Potter ja puoliverinen prinssi
Harry Potter ja kuoleman varjelukset

´ "Mitä minulta on salattu?" Harry kysyi kiihkeästi.
"SEIS! MINÄ KIELLÄN!" Vernon-setä karjui hädissään.
Petunia-täti haukkoi kauhusta henkeä.
"Äh, painukaa te vaikka keittämään päänne, kumpikin.", Hagrid sanoi. "Harry - sinä olet velho."
Mökissä oli hiljaista. Vain meri kohisi ja tuuli humisi. ´
s. 60 (Harry Potter ja viisasten kivi)

Harry Potter, tuo jästien kasvattama velhopoika ei paljon esittelyä kaipaa, sillä Rowling on varastanut Harrylle paikan niin monien lukijoiden sydämestä. Kaikki saa alkunsa siitä, kun kapaloitu Harry-vauva jätetään jästeistä jästeimpien sukulaistensa Dursleyden ovelle, Voldemortin tapettua Harryn vanhemmat. Jotain ihmeellistä kuitenkin tapahtui ja Voldemortin yrityksestä huolimatta Harry jäi henkiin, samalla kun tämä koko velhomaailman pelkäämä pimeyden lordi kukistui. Tämä tulee kutomaan tiukasti yhteen näiden kahden velhon tulevaisuudenkudokset, eikä kumpikaan pysty välttämään kohtaloaan, joka siintää tulevaisuuden vääjäämättömässä kohtaamisessa.

Ennen lopullista kohtaamista Harryn tarinaa ja opiskelua arvostetussa Tylypahkan velhojen ja noitien koulussa ehditään seuraamaan useamman kirjan ajan. Jo heti ensimmäisenä vuotenaan 11-vuotiaana Harry päätyy ystäviensä Ronin ja Hermionen kanssa sankarin rooliin kohdatessaan vaarallisia tilanteita, jotka vain he pystyvät ratkaisemaan. Kirjoissa seurataan kuitenkin jokavuotisten erinäisten haasteiden lisäksi myös päähenkilöiden kasvua, opiskelua, ystävyyttä ja muita ihmissuhdekoukeroita, jotka kehittyvät hahmojen mukana lapsuudesta aina aikuisuuden kynnykselle 17-vuotiaiksi.

Koen Harry Potterit ennen kaikkea juuri kasvutarinana seikkailuromaanien sijasta. Pelkät elokuvat katsomalla voi saada kuvan toiminnan suuresta roolista, mutta itse kirjojen sivuilla huomattavasti enemmän palstatilaa sai nuorten elämä yleisemmin kuin ne suuret taistelut lopussa. Itse koin erityisen antoisina juuri nämä koulun arjen ja oppituntien kuvaukset. Erilaiset pimeyden voimilta suojautumisen opettajien lähestymistavat aiheeseen sekä Kalkkorokset liemitunnit olivat ehdottomasti kohokohtia. Odotin myös aina innolla mitäs eliöitä Hagrid seuravaaksi keksii esitellä. Lukiessa sain itseni paikka paikoin jopa kiinni siitä, että pohdin jo mitä aineita valitsisin lukujärjestykseeni, mihin tupaan kuuluisin ja mikäköhän suojeliukseni olisi. Olisinko lähtenyt velhomaailmassa myös opiskelemaan kauppatieteitä ja päätynyt lopulta Irvetaan töihin mahaisten kanssa? Rowlingin luoma maailma on niin käsin kosketeltava, että haluaisi olla osa sitä.

´ Harry nousi istumaan ja haukkoi henkeään: kuristajaboan kopin lasinen etuseinä oli kadonnut. Suuri käärme suoristautui vikkelästi ja luikersi lattialle - ihmiset rupesivat kautta matelijatalon kirkumaan ja juoksemaan ulko-oville.
Kun käärme liukui ripeästi Harryn ohi, Harry olisi voinut vaikka vannoa, että se sanoi hiljaisella, suhisevalla äänellä: "Täältä tullaan, Brasilia... Kiitosss, amigo." ´
s. 36 (Harry Potter ja viisasten kivi)

Näin uusiolukukerralla, kun tuoreimpana mielessä olivat elokuvat, oli ihana bongailla kirjoista niitä asioita, jotka olivat jääneet pois elokuvista tai menivät erilailla. Nautin myös paljon Rowlingin sanailusta ja varsinkin ensimmäisten kirjojen kohdalla aina välillä kihersin lukemalleni, ja oli pakko päästä lukemaan ääneen poikaystävälleni näitä parhaita paloja. Kirjasarjan edetessä ja Harryn kasvaessa myös kirjat muuttuivat tunelmaltaan yhä synkemmiksi. Tämä on ymmärrettävä jatkumo, sillä Harryn kasvamisen rinnalla myös monet lukijat kasvoivat näitä kirjoja lukien, jolloin myös teksti kehittyi kulloisillekin lukijoille sopivaksi.

Nautin paljon Harry Pottereiden lukemisesta näin uudestaan aikuisiällä, sillä se toi niin paljon muistoja mieleen. Uskon myös, että asioihin kiinnittää myös eri tavalla huomioita ja pystyy käsittelemään hahmoja paljon moniulotteisemmin kuin nuorempana. Rowling on luonut laajan henkilökaartin, jotka herättävät tunteita ja koskettavat. Tietysti päähenkilöt aina välillä myös turhauttivat ja erityisesti Harryn itsepäisyys ja tarve pelastaa maailma kyllästyttivät lopulta.  Erityisesti mieleen jäi kuitenkin Kalkaros ja Dumbledore, jotka olivat niin moninaisia hahmoja, joiden kohtalot koskettivat syvästi. En halua paljastaa liikaa kirjojen tapahtumista tai niiden eroavaisuuksista elokuviin, jotta jokainen voi itse nauttia tästä lukuelämyksestä. Mikäli lukukerrasta on jo aikaa ja tarvitsee jotain suhteellisen kevyttä mutta silti nautinnollista lukemista Harry Potterit voisivat olla oiva valinta.

Tähdet: * * * *

Lue oman hyllyn kirjat-haaste  etenee taas pitkästä aikaa tilanteeseen 28/65


Muualla luettu: Lukunurkka, Kirjapöllön huhuiluja ja 1001 kirjaa ja yksi pieni elämä