keskiviikko 12. kesäkuuta 2024

Apteekkari Melchior ja Rataskaivonkadun kummitus - Indrek Hargla (#Dekkariviikko)


Kirjan nimi
: Apteekkari Melchior ja Ratskaivonkadun kummitus (Apteeker Melchior ja Rataskaevu viirastus) 
Sarja: Apteekkari Melchior #2
Kirjoittaja: Indrek Hargla, suomentanut Jouko Vanhanen
Lukija: Ville Tiihonen
Julkaisija: Into
Julkaisuvuosi: 2010, suomennos ja äänikirja 2021
Kesto: 10h 21min
Mistä: Kirjastosta
 
Eletään herran vuotta 1419 ja Tallinnan keskiaikaisilla kaduilla kuohuu. Hyvin rikas kauppias kuolee pyhiinvaellusmatkallaan rakenteilla olevaan, ja myös kaupungilla kovaa vastustusta saaneeseen, Birgittalaisluostariin. Myös torninvartija tippuu muurilta kasvoillaan kauhistunut ilme. Sama kyseinen vartija oli edellisenä päivänä käynyt Apteekkari Melchiorin luona ja säikähtänyt puheita kummituksesta. Ja aivan sellaisen nähneeltä hänen kuolin irvistyksensä näyttääkin. Kun Rataskaivonkadulta löytyy vielä vakavasti pahoinpidellyn ja kastroidun nuorukaisen ruumis aivan Unterrainerin pahamaineisen kummitustalon edustalla, on apteekkari Melchiorin pakko ryhtyä tutkimaan näitä kuolemia. Kaikki ei voi olla sattumaa.

Tutkimuksissaan oikeusvouti Domin apulaisena Melchior lähtee varsinaiseen kummitusjahtiin. Unterrainerin talossa on vuosikymmeniä sitten tapahtunut kauheita, ja edelleen juorutaan talossa kummittelevan näiden seurauksena. Vaimoltaan Melchior kuuleekin naisten saunajuorut ja hän saa selville, että myös kaksi muuta on torninvartijan lisäksi nähnyt viime vuosina tuon kummituksen ja kohdannut seuraavana päivänä loppunsa. Eräs lyypekkiläinen taidemaalari sekä paikallinen portto. Melchior lähtee jahtaamaan totuutta näiden hatarien juorujen perusteella. Voisiko kummitus todella olla surmatöiden takana? Entä miksi kaikki tuntuu aina palaavaan tuohon kuolleeseen rikkaaseen kauppiaaseen, vaikka hän kuolin luonnollisesti? Minkälainen synkkä pahuus on kaiken tämän takana?

Nyt tosiaan vietetään blogeissa perinteistä dekkariviikkoa, jota Kirsin kirjanurkka luotsaa (yhteistyökumppaninaan Suomen dekkariseura), ja minäkin päätin nyt ensimmäistä kertaa osallistua mukaan. Tavoitteenani oli ehtiä lukea kolme teosta tätä viikkoa varten (katsotaan miten tässä käy jäiks), joista yksi olisi lemppari dekkaristiltani Christieltä, toinen jostakin uudesta sarjasta mitä en ole ennen lukenut ja kolmanneksi paluu jonkun jo aloittamani mutta unohtamani sarjan pariin. Täksi kolmanneksi teokseksi valikoitu tämä keskiaikainen dekkari, mutta äänikirjana ehdinkin kuunnella sen ennen kirjojen valmistumista, joten aloitetaankin sitten tästä.
 
Apteekkari Melchior kuulostaa kaikin puolin loistavalta sarjalta minulle. Rakastan historiallisia romaaneja ja tässä murhat tapahtuvatkin autenttisessa keskiaikaisessa Tallinnassa. Tallinnassakin on tullut käytyä niin usein, että monia paikkoja ja katuja pystyi jopa näkemään silmiensä edessä lukiessa. Tuo ensimmäinen osa jäi kuitenkin hiukan keskinkertaiseksi kokemukseksi, mutta vertailukohtanani olikin juuri vastikään lukemani upea Umberto Econ Ruusun nimi, joten päätin antaa tälle sarjalle nyt uuden mahdollisuuden. 
 
Ikävä kyllä tämä tilaisuus kuitenkin vain vahvisti, että tämä sarja ei ole minua varten. Olen hyvin herkkä ja siksi pitäydynkin varsin vahvasti cozy crimen puolella. Olin olettanut ja muistellut, että tämä sarja oli aika Poirotmaista, keskustelujen kautta hiljalleen asioiden ratkaisemista mielenkiintoisessa miljöössä. Nyt kuitenkin kun lopussa paljastettiin kaiken kauheus niin minua suorastaan oksetti. Näillä sivuilla esiteltiin niin oikeustoimien kidutuskammiota todistusten saamiseksi eri välineineen kuin myös ruoskimisia ja kidutusta muidenkin toimesta - jopa viattomaan lapseen kohdistettuna. Anteeksi mutta tämä oli vain aivan liikaa minulle. Ylipäätänsä lukiessa Melchiorin tutkimukset eivät jaksaneet pitää kiinnostusta yllä ja henkilöitäkin tuntui olevan liikaa. Sitten nuo kammottavuudet vielä päälle niin ei. Ei ehkä aivan sellainen aloitus tähän dekkariviikkoon kuin toivoin, mutta onneksi seuraavaksi luvassa tuttua ja turvallista Christietä, johon voi aina luottaa.

Tähdet: 1.5 / 5

Muut sarjasta lukemani osat:
 
 

2 kommenttia:

  1. Tämä sarja jäi tähän kirjaan. Kaikki edellytykset huippuhyvään sarjaan olisi olemassa, esim. historia, mutta uskon itseäni, kun olen sanonut tekstin olleen jäykkää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo Harglan kerronta ei jaksanut pitää otteessaan kyllä tätäkään lukijaa missään kohtaa teosta. Jo ennen noita lopun julmuuksia olisin varmaan jättänyt tämän kesken, jos en olisi päättänyt lukea sitä tätä dekkariviikkoa varten. Harmi, koska kuten sanoit potentiaalia tässä olisi ollut. Ilmeisesti C. J. Sansom on kirjoittanut myös keskiaikaisia dekkareita. Aionkin tutustua josko ne uppoaisivat paremmin :)

      Poista