Kirjan nimi: Tie Myrskyluodolle (Vägen till Stormskäret)
Sarja: Myrskyluoto #1
Kirjoittaja: Anni Blomqvist, suomentanut Björn-Christer Lindgren
Lukija: Anniina Piiparinen
Julkaisija: Gummerus
Julkaisija: Gummerus
Julkaisuvuosi: 1968, suomennos ja äänikirja 2021
Kesto: 5h 1min
Mistä: Äänikirjapalvelusta
Maija elää 1800-luvun Suomen saaristossa. Elämä on työntäyteistä. Asiat tehdään pitkälti oman perheen voimin. Maija on kuitenkin tyytyväinen. Onhan hänellä kuusi sisarusta ja vanhemmat joiden kanssa jakaa arkensa. Ja asuuhan saaressa myös pari komeaa nuorukaistakin, joita isosisko Annan kanssa katsellaan.
Välillä myös saadaan vieraita muilta saarilta ja tällaisen vierailun matkassa saapuvat kalastaja Erke ja hänen Janne poikansa. Selkeästi morsianta ollaan Jannelle hakemassa, ja Anna olisi vanhimpana ensimmäisenä naimisiin menossa. Mutta Janne haluaakin Maijan. Maijan nuoruuden ihastukset murenevat, kun hänet päätetään naittaa tuolla kalastajalle syrjäiselle luodolle. Ajan kanssa hän kuitenkin kasvaa ajatukseen. Tämä on vasta alku, sillä lopussa nuoripari ottaa viimein suunnan tuonne karulle Myrskyluodolle, joka on heille kotisaareksi nimetty.
Olen pitkään pohtinut, että pitäisi tutustua tähän saaristolaiseen klassikkoon. En päässyt katsomaan Helsingin kaupunginteatterin musikaalia jokusen vuoden takaa, mutta ajatus jäi silti itämään. Nyt aika oli kuitenkin viimein kypsä ja ai että kuinka ihanan tunnelmalliselle matkalle pääsinkään nyt tuonne 1800-luvun saaristolaisarkeen.
Blomqvist tietää selvästi mistä kirjoittaa, sillä niin elävältä ja aidolta hänen henkilöidensä elo tuntui. Tällaista olisi nuori Maija oikeasti voinut ajatella. Laskeskella päivänkakkarasta rakastaako, ja ujosti tarjoilla makkarapaloja vieraille. Kuinka paljon tuo nuori tyttö ehtikään kasvaa tämän lyhyen tarinan aikana. Historia oikein havisi näillä sivuilla, mutta puuduttavuudesta ei silti ollut tietoakaan.
Varsin tiivis pakettihan tämä oli, sillä Myrskyluoto on viisiosainen sarja ja tämä vasta sen ensimmäinen osa. Ilmeisesti Maijan tarina tulee vielä riepottelemaan karulla Myrskyluodolla, mutta nyt vasta oltiin matkalla sinne. Silti meri oli läsnä, milloin eristämässä saaren muista ja milloin jännitettiin pääsevätkö purrella talonväen miehet enää kotiin asti. Aivan uskomatonta, kuinka sitkeitä ihmiset ovat olleet. Maija ja Jannekin vain lähtevät kohti Myrskyluotoa hirret mukanaan. Siellä pitääkin aluksi kokonainen asumus sitten pystyttää. Mitä rohkeutta! Palaan ehdottomasti tämän sarjan pariin, sillä pakkohan se on saada tietää miten heille käy.
Tähdet: 4 / 5
Muualla luettu: Tuijata, Kirjan pauloissa, Kirjahullun päiväkirja, Kirjasähkökäyrä, Kirjakaapin avain ja Sivutiellä
Aion nyt myös ensimmäistä kertaa ottaa osaa Kirjakimara blogin Kirjoja ulapalta haasteeseen, ja kyllähän Maijan tarina tuonne merellisten kirjojen joukkoon hyvin uppoaa. Katsotaan mitä muuta tässä vielä ehtiikään lukea, sillä aikaahan tässä haasteessa on peräti 30.9. asti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti