Kirjan nimi: Ruskeapukuinen mies (The man in the brown suit)
Kirjailija: Agatha Christie, suomentanut Saima-Liisa Laatunen
Kustantaja: Wsoy
Julkaisuvuosi: 1924, suomennos 2018
Sivumäärä: 310
Mistä: Omasta hyllystä
Anne Beddingfeld on elänyt ikänsä omalaatuisen ja hajamielisen tutkijaisänsä kanssa. Nyt isä kuitenkin kuolee jättäen tämän parikymppisen naisenalun yksin tähän maailmaan vailla rahaa tai sukulaisia. Herttainen Anne herättää kuitenkin monissa auttamishalun. Hän ei kuitenkaan ole halukas tarttumaan tarjouksiin, sillä hän on seikkailijaluonne ja vain odottaa omaa seikkailuaan.
Elämä heittääkin hänen eteensä hurjemman seikkailun kuin hän osasi odottaakaan. Sattumalta hän todistaa metrolaiturilla miehen kaatumisen raiteille. Mutta oliko tämä kuolema kuitenkaan sattumaa? Mitä mies oli katsonut kauhuissaan hänen takanaan? Ja mitä epäilyttävää paikalla olleessa lääkärissä oli? Kaikki ei ole kohdallaan ja pudonnut viestilappunen johtaakin Annen pian pohtimaan liittyisikö tapaus vuokrattavana olleesta maalaistalosta löydettyyn ruumiiseen. Ainakin molemmissa on nähty ruskeapukuinen mies... Pian Anne onkin jo laivassa matkalla Etelä-Afrikkaan. Kierrokset vain kovenevat kun rupeaa näyttämään, että rikollisliiga ja kadonneet timantitkin liittyvät tapaukseen.
' - Kauan eläköön Eversti, kreivi sanoi hymyillen. - Eikö olekin tyrmistyttävä uutinen että hän aikoo vetäytyä eläkkeelle. Eläkkeelle! Ihan kuin joku lääkäri, lihakauppias tai putkimies.
- Tai mikä hyvänsä liikemies, Nadina täydensi. - Sen ei pitäisi meitä ällistyttää. Sellainenhan Eversti on aina ollut - loistava liikemies. Hän on organisoinut rikoksia samaan tapaan kuin joku toinen mies organisoisi kenkätehtaan. Sotkeutumatta itse mihinkään hän on kehitellyt ja johtanut hämmästyttävän rikossarjan ulottaen toimeliaisuutensa kaikille niin sanotun ammattinsa osa-alueille. Jalokivivarkauksia, väärennöksiä, vakoilua (sota-aikaan se olikin hyvin tuottoisaa), sabotaaseja, tyylikkäästi hoidettuja salamurhia, tuskinpa on mitään mihin hän ei olisi puuttunut. Ja mikä nokkelinta, hän tietää milloin pitää lopettaa. Kun peli alkaa käydä liian vaaralliseksi, hän vetäytyy sievästi syrjään - suunnattomasti rikastuneena. '
s. 7
Anne on hiukan poikkeuksellinen Christien sankaritar. Hän on ensinnäkin nuori nainen ja vieläpä varsin menevä. Ajattelun sijaan hän sinkoilee eteenpäin tutkimuksissaan eikä vaaratilanteilta voida välttyä. Olen aiemminkin huomannut, että tässä Christien alkupään tuotannossa riittää kansainvälisiä rikolliskoplia, valtion salaisuuksia ja suuren luokan seikkailuja. Mielestäni Christie on kylläkin parhaimmillaan suljetun paikan mysteereissä rauhaisilla maalaispaikkakunnilla, mutta ovathan nämä menevämmät teokset mukavaa vaihtelua. Ja Christien toimintadekkari on silti kaukana nykyajan vastaavista eli aika rauhakseltaanhan näissäkin mysteeriä tutkitaan.
Ruskeapukuinen mies on yllättävän viihdyttävä Christien teos. Ainakin kun otin huumorilla tuon tietyn neito pulassa ja romantiikkajuonet. Aika uskomatonhan tämä tarina on eli liian vakavilla laseilla tätä ei siis pidä lukea. Henkilökaarti oli kuitenkin mielenkiintoinen ja sanailussa riitti huumoria. Kiinnostavasti Etelä-Afrikan poliittista tilannetta oli myös otettu osaksi tarinaa. Käänteitä ja läheltä piti tilanteita riitti ja ainakaan minä en osannut ennakoida mitä seuraavaksi tapahtuisi. Ei siis huono, vaikkei Christien huipputuotantoa olekaan.
Tähdet: 3.5 / 5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti