Kirjan nimi: Talo Dublinissa (Tara Road)
Kirjailija: Maeve Binchy, suomentanut Kaisa Luntinen
Kustantaja: Wsoy
Julkaisuvuosi: 1998, suomennos 1999
Sivumäärä: 486
Mistä: Kirjaston poistokirja
' Nora Johnson hämmästyi Rian uutisesta. ''Jopa oli yllätys'', hän sanoi kahdesti.
Äidin päivittely ärsytti Riaa. ''Miten niin yllätys? Tiedät että rakastan Dannya, tiedät että hän rakastaa minua. Mitä muuta me tekisimme kuin menisimme naimisiin?'' [- -]
''Hän on liian hyvännäköinen'', äiti sanoi.
Hilary ei ollut yhtään innostuneempi, ''sen Dannyn kanssa kannattaa pitää varansa, Ria.'' [- -]
''Joo, mutta pidä häntä silmällä, hän on niin kunnianhimoinen. Hän ei tyydy tienaamaan leipäänsä niin kuin tavalliset pulliaiset, hän haluaa kuun taivaalta. Se paistaa hänestä kauas.'' '
s. 33-34
Nuori nainen Ria Johnson työskentelee Dublinilaisessa kiinteistönvälitystoimisto vastaanottovirkailijana. Irlannin kelttitiikeri on tuloillaan ja kiinteistömarkkinat ovat murroksesa. Samaiseen toimistoon kiinteistönvälittäjäksi ryhtyvä Danny, haluaa myös osansa tästä kehityssuunnasta. Kun tämä kunnianhimoinen ja filmitädennäköinen mies iskee silmänsä Riaan, tämä ei voi uskoa onnean. Kerrankin joku mies huomaa hänet, eikä hurmaannun päätä pahkaa hänen parhaan ystävänsä Rosemaryn upeasta ulkonäöstä! Ria ja Danny rakastuvat, ja Ria sulkee silmänsä ja korvansa kaikkien varoituksilta. Lopulta Danny päättää tehdä uhkarohkean siirron saadakseen kuuluisan kiinteistömogulin Barney McCarthyn suosion ja saadakseen rahat hänen ja Rian yhteiseen viktorianaikaiseen unelmataloon Tara Roadilla.
Myöhemmin Dannystä on tullut Barneyn oikea käsi ja hän ja Ria asustavat unelmiensa elämää Tara Roadilla kahden lapsensa kanssa. Tara Roadin keittiö on koko naapuruston ja Rian suuren tuttavapiirin hermokeskus, jossa kaikki aina viihtyvät ja jotakin herkkuja on aina tarjolla. Ria ei voisi kuvitellakaan mitään ihanampaa elämässä, kunnes eräänä päivänä hänen idyllinen maailmansa romahtaa. Päästäkseen pakoon kaikkien sääliviä katseita, päättää hän kerrankin tarttua sattuman järjestämään tilaisuuteen vaihtaa kesän ajaksi koteja Yhdysvalloissa asuvan Marilyn Vinen kanssa, jolla on omat tragediansa taustalla päästä vaihtamaan maisemaa.
' ''Onko puhelimessa Danny Lynchin vaimo?''
''En tiedä.''
''Anteeksi kuinka?''
''Me eroamme. Irlannissakin saa nimittäin nykyään avioeron.''
''Sitten tämä oli tosiaan huono hetki soittaa. Olen todella pahoillani.''
''Ei ihan hyvä hetki tämi oli. Tehdään sitten niin.''
''Ai miten?''
''Vaihdetaan koteja heinäkuuksi ja elokuuksi.'' '
s. 207
Maeve Binchyn Talo Dublinissa on todella koskettava ja sydämellinen kertomus arjesta, jossa kaikilla on omat taakkansa ja toiveensa kannettavaan. Sen sivuilta suorastaan paistaa elämä, jossa jokaisella on omat näkemyksensä tilanteissa ja jossa kukaan ei tiedä kaikkea. Vaikka Ria olikin romaanin päähenkilö, olivat sen sivut kuitenkin täynnä erilaisia hahmoja, jotka kaikki pääsivät vuorollaan kertojan rooliin. Tässä kirjassa on myös selvästi kaksi osaa niin kerronnallisesti kuin henkilöidenkin kannalta. Aluksi on idylli, jossa kaikki on ihanasti, ja sitten tapahtuu muutos, jolloin heistä rupeaa paljastumaan asioita, joita he ovat piilottaneet tarkasti hymyverhon alle. Tämä kahtiajakoisuus rytmitti siis kirjaa, ja erityisesti henkilöhahmoissa tapahtuien muutosten ja paljastusten tuntuivat toimivan.
Tarinan miljöö on myös niin ihastuttava, että siitä on aivan pakko sanoa pari sanaa. Itseäni Irlanti on aina kiehtonut ja jotakin siinä luonnossa, kulttuurissa ja historiassa on joka vain sykähdyttää. Talo Dublinissa sijoittuu juuri tuohon murroskauteen kun Irlannista kehittyi yksi Euroopan vauraimmista maista aivan hetkessä, ja kerronnassa mukana pysyvät Dannyn bisnekset kuvastivat omalla tavallaan tätä tapahtumaa kirjan sivuilla. Ajankohta on siis todella kiehtova, ja huokailin myös ihastuksesta, kun sivuilla kuvailtiin Rian ja Dannyn kotia Tara Roadilla, ja sitä kuinka he niin huolella ja rakkaudella sisustivat sitä. Kirjan nimikin jo viittaa siihen, että koko tarinan keskiössä on juuri tuo talo Tara Roadilla ja kaikki pyörii sen ympärillä ja erityisesti sen lämminhenkisessä ja valoisassa keittiössä.
Talo Dublinissa on kaunis romaani elämästä, vaikeuksien voittamisesta sekä kasvamisesta ihmisenä. Tietysti tari on joksenkin ennalta arvattava, mutta kun vertaan tätä vähän samankaltaisen juoni-idean omaavaan Jane Greenin Life Swapiin niin Binchyn romaani on kyllä niin paljon parempi ja koskettavampi! Vaikka esimerkiksi Rian jatkuva naivuis ja parin muunkin henkilöhahmon hallitseva luonteenpiirre välillä turhauttivatkin, on tarinan ja sen henkilöiden kantava voima se lämpö, joka sen sivuilta huokui. Tätä lukiessa oli enimmäkseen hyvä fiilis ja tällaisena hyper kiireisenä aikana, jolloin on hyvä jos ehdin edes kirjaa avata, niin tämä toimi ihanan kevyenä ja helppokielisen yksinkertaisena vastapainona kaikelle muulle.
Tähdet: * * * +
Lue oman hyllyn kirjat -haaste etenee hitaasti mutta varmasti tilanteeseen 25/65
Muualla luettu: Lukumatkalla ja Kirjavalas
Minulla on hyllyssä Binchyn Illallistarinoita, joten mukava lukea näinkin positiivinen arvio hänen kirjasta.
VastaaPoistaKiva kuulla! Itsellekin tämä oli ensikosketus Binchyn tuotantoon, mutta tuo tunnelma vei mennessään, että ehkä nyt sitten rohkaistuisin lukemaan myös tuon Illallistarinoita =)
Poista