perjantai 18. lokakuuta 2019

Titanin seireenit - Kurt Vonnegut

Kirjan nimi: Titanin seireenit (The Sirens of Titan)
Kirjoittaja: Kurt Vonnegut, suomentanut Marjatta Kapari
Kustantaja: Tammi
Julkaisuvuosi:  1959, suomennos 1981
Sivumäärä: 279
Mistä: Isältä lainassa

' Kansanjoukko oli koolla.
Joukko oli kokoontunut koska tapahtuisi materialisaatio. Muuan mies ja hänen koiransa aineellistuisivat, ilmestyisivät näkyviin tyhjästä - aluksi hentoina ollakseen lopulta yhtä vankkaa ainetta kuin kutka hyvänsä elävät mies ja koira.'
s. 10

Malachi Constant on mies jota onni seuraa. Kaikki mihin hänen isänsä koski muuttui kullaksi tämän pettämättömän sijoitusstrategian ansiosta (joka perustui Raamatun lukemiseen). Yhdellä ainokaisella tapaamisellaan hän jakoi tämän tietonsa Constantille, jota sama tuuri on seurannut aina kolmen miljardin dollarin omaisuuteen saakka. Constant tuntee kuitenkin tyhjyyttä, sillä hän hukuttaa päivänsä alkoholiin, huumeisiin ja naisiin sen sijaan, että toteuttaisi nimensä enteen eli toimisi uskollisena sanansaattajana.

Eräänä päivänä Constant saa kuitenkin kirjeen, jossa rouva Rumfoord kutsuu hänet tapaamaan miestään tämän seuraavaan materialisaatioon. Tämä on harvinaista, sillä monista tutkijoiden pyynnöistä huolimatta, kronosyklastiseen suppiloon lentänyt Winston Rumfoord koirineen ovat pysyneet säännöllisten mutta lyhytaikaisten materialisaatioidensa aikana visusti piilossa rouva Rumfordin talossa. 

Herra Rumfoordilla on kuitenkin viesti kerrottavanaan Constantille. Rumfoord on nimittäin tavannut Constantin tulevaisuudessa Titanissa eli Saturnuksen yhdessä kuussa. Nyt Rumford on tullut kertomaan Constantille uskomattoman tarinan kuinka hänen tiensä on tuleva johtamaan Marsin rodunjalostuksen, Merkuriuksen ja vielä kerran Maan kautta Titaniin, jossa tulevaisuus kolmen lumoavan kauniin naisen seurassa odottaa.

' - Pystyttekö - pystyttekö te näkemään tulevaisuuteen? Constant kysyi. Hänen kasvojaan kiristi, iho tuntui kuivalta. Kämmenet hikosivat.
- Rajallisessa mielessä - kyllä, Rumfoord sanoi. - Kun ajoin avaruusaluksellani kronosynklastiseen suppiloon koin yhtenä välähdyksenä että kaikki mikä on ollut on aina oleva, ja kaikki mikä on oleva on aina ollut. Hän naurahti jälleen. - Kun sen tietää, ennustamisesta on kaikki hohto poissa - se on maailman yksinkertaisin ja itsestäänselvin asia. '
s. 25

Titanin seireenit on uskomaton tarina, jonka päätähtenä on kaiken aivan liian helposti saanut Constant. Elämässä pitäisi kuitenkin olla kyse tasapainosta, jonka vuoksi Constant joutuu kohtalonsa ryöpöttelemäksi. Constantin tietynlainen velttous aiheuttikin halun jatkuvasti ravistella häntä heräämään ja ottamaan oman elämänsä kontrollin takaisin. Toisaalta herra Rumfoordissa ja marsilaisessa sotilaspäällikkö Boazissa tuntui olevan enemmän sävyjä, ja miellyin kaikista heidän teoistaan huolimatta heihin enemmän kuin saamattomaan Constantiin. Toisaalta ehkä Constantin tila tulisi ymmärtää, olihan hänen mielensä tyhjennetty Marsissa, mutta silti jäin kaipaan hiukan enemmän.

Absurdeja tapahtumia ei Vonnegutin kerronnassa pääse tosiaan eroon. On materialisoituvaa miestä ja koiraa, Marsin radioantenneilla aivopestyt sotajoukot, Merkuriuksen musiikista pitävät oliot ja tietenkin unohtamatta sitten itse Titanin tapahtumia. Ikinä ei voi arvata mitä seuraava käänne tuo tullessaa. Vonnegut tuo kerronnassaan esiin ihmiskohtaloiden vapaan tahdon olemattomuuden sekä sodankäynnin ja elämäntarkoituksen etsimisen turhuuden. Vonnegutin teosten kuvaillaan usein sekoittavan scifiä, mustaa huumoria ja satiiria, ja sitä myös Titaanin seireneillä oli tarjottavanaan.

Kun aloitin Titaanin seireenit jäin siis heti koukkuun. Vonnegutin teksti oli niin raikkaan erilaista tarkkaan sivaltavana mutta samalla humoristisena kerrontana, että jopa ultimaattinen suosikkini Douglas Adamsin Linnunrata teokset tulivat mieleeni. Ikävä kyllä teoksen Mars osuus olisi kaivannut mielestäni hiukan tiivistystä pitääkseen kiinnostukseni täysin yllä, mutta onneksi tämän laskun jälkeen pääsimme taas kiehtovaan Merkuriukseen. Kokonaisuutena tämä sekopäinen teos onnistuu samalla myös herättämään ajatuksia, ja viimeisten sivujen jälkeen koin jopa lukijana tyhjyyden tunteen. Voiko kaikki todella päättyä näin?

' Tämän kirjan kaikki henkilöt, paikat ja tapahtumat ovat todellisuudesta. Jotkin vuorosanat ja ajatukset ovat pakosta kirjailijan sepittämiä. Mitään nimiä ei ole muutettu viattomien suojelemiseksi, koska viattomien suojelu kuuluu kaikkivaltiaan Jumalan taivaallisiin rutiinihommiin. '
s. 4

Tähdet: * * * +

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...