Loistava ystäväni - Elena Ferrante

Kirjan nimi: Loistava ystäväni - Lapsuus ja nuoruus (L'amica geniale)
Sarja:  Napoli #1
Kirjoittaja: Elena Ferrante, suomentanut Helinä Kangas
Kustantaja: Wsoy
Julkaisuvuosi:  2011, suomennos 2016
Sivumäärä: 362
Mistä: Kirjastosta

 ' Kuuntelin, mitä Lila sanoi Nulle, ja sanoin sitten hiljaisella äänellä saman Tinalle vähän eri muodossa. Jos Lila pani pullonkorkin nukkensa päähän hatuksi, minä sanoin omalle nukelleni murteella: Tina, pane tämä kuningattaren kruunu päähäsi, ettet vilustu. Jos Lila hyppi ruutua Nu käsivarsillaan, minä tein kohta samoin Tinan kanssa. Mutta sellaista ei ollut vielä tapahtunut, että olisimme päättäneet jostakin leikistä ja ruvenneet leikkimään sitä yhdessä. '

s. 24-25

66-vuotiaana Elena saa puhelun lapsuuden parhaan ystävänsä pojalta Rinolta: Lila on kadonnut kuin tuhka tuuleen jättämättä mitään jälkeensä. Ystävänsä dramaattisuudesta suivaantuneena Elena päättääkin kirjoittaa heidän yhteisen tarinansa muistiin. Lila ei voi noin vain paeta ja pyyhkiä itseään olemattomiin.

Lilan ja Elenan yhteinen taival alkaa heidän lapsuudestaan. Pieninä he leikkivät yhdessä mutta erillään korttelin pihalla, mutta vasta koulujen alettua heidän tuttavuutensa viimein syvenee ystävyydeksi. Lila ja Elena ovat tietyssä mielessä toistensa vastakohdat mutta samalla toisiaan täydentävät kilpasiskot. Siinä missä Elena on kiltti ja tunnollinen on Lila opettajien kauhu jota ei kiinnosta muiden ajatukset. Elena on ollut koulun tähtioppilas, mutta sitten tulee Lila. Kuriton tyttö, jonka äly on aivan toista luokkaa. 

Siinä missä itsetietoinen Lila johtaa, Elena seuraa perässä. Tyttöjen ystävyyden dynamiikka on pysynyt samana eikä siitä tunnu pääsevän eroon. Heidän koko lapsuutensa ja nuoruutensa pyörii saman köyhän Napolilaisen korttelin ympärillä jossa väkivalta on arkea. Kaikkien yllätykseksi Elena kuitenkin ponnistaa jatkamaan opintojaan kansakoulun jälkeen. Lilan koulutie puolestaan nousee pystyyn perheen vastustuksesta. Viimein Elenalla on jotakin omaa, jossa hän voi loistaa ilman vaaraa jäädä kilpasiskonsa jalkoihin. Vai onko sittenkään? Pikku hiljaa nuorison hormoonit rupeavat nimittäin hyrräämään. Mieskuviot rupeavat olemana tyttöjen pääasiallinen kiinnostuksenkohde, mutta miten akneinen Elena voisi ikinä kilpailla tässä ystäväänsä Lilaa vastaan, jonka perään kaikki kulmakunnan kollit kuolaavat.

' Tekisikö hän aina kaiken, mitä minun oli tarkoitus tehdä, minua ennen ja minua paremmin? Pakeniko hän minua, kun seurasin häntä, mutta pysytteli kannoillani mennäkseen edelleni? '

s. 147

Loistava ystäväni on nimensä mukaisesti tarina kahden tytön omalaatuisesta ystävyyssuhteesta, jossa itsevarma Lila vie ja epävarma Elena koittaa pysyä mukana. Kaikesta huolimatta tai ehkä juuri siksi he ovat kuitenkin erottomattomat. Erityisesti Elena tuntui ripustautuvan Lilaan. Lilan kiinnostuksenkohteet olivat ne mitkä olivat elämässä oikeasti merkityksellisiä. Lilan tapa puhua ja kirjoittaa oli jotakin mitä Elenakin pyrki omaksumaan. Toisaalta myös Elena kirittää Lilaa opiskelemaan omatoimisesti, sillä eihän hän voisi jäädä jälkeen.

Ystävyyden lisäksi Ferranten teoksessa on myös vahva miljöö, joka vaikuttaa voimakkaasti tyttöjen elämään. Toisen maailmansodan jälkeisessä Napolissa elämä ei ole helppoa. Köyhyyttä ja väkivaltaa piisaa, eivätkä vanhat sodanaikaiset kaunat ole vielä unhoittuneet. Monille kortteli oli koko elämä, ja ajatus korttelista ylös ponnistamisesta on absurdi. Kouluja käyvälle Elenalle tämä vastakkaisuus iskee vasten kasvoja: muut puhuat karkeata murretta ja hoitvat välienselvittelyt nyrkein ja asein sanojen sijasta. Harvinaisen älykästä Lilaa ei puolestaan päästetty jatkamaan opintoja, sillä vanhemmat näkivät tytön kouluttamisen vähäisten varojen tuhlauksena. Ehkä juuru siksi Elena ja Lila tarvitsivatkin niin paljon toisiaan: jonkun jonka kanssa jatkuva kilpaulu ajaisi heidät lopulta nousemaan köyhyydestään.

 ' Ja pian hän osoitti konkreettiset syyt, antoi tunnistettavat kasvot sille epämääärisen kireälle ilmapiirille, jossa olimme lapsina korttelissamme eläneet. Fasismin, natsismin, sodan, liittoutuneet, monarkian, tasavallan hän muutti kaduiksi, taloiksi, kasvoiksi;'

s. 162

Tuntuu että lähes kaikki ovat lukeneet Ferrantea, joten päätin itsekin viimein tarttua tähän kehuttuun Napoli-sarjaan. Aluksi yllätyinkin, sillä odotin jotakin ajatuksia herättävää ja rankkaa kuvausta Napolin köyhistä kortteleista, mutta tuntui että en saanut kirjasta oikein mitään irti. Äärimmäisen koskettavan Blondin jälkeen Loistava ystäväni ei ravistellet. Asennoituessani uudestaan teokseen enempi lukuromaanina kuin koskettavana kertomuksena sodan jälkeisestä Napolista, teos kuitenkin syttyi eloon. Tyttöjen välinen ystävyys ja muut ihmissuhteet ovat kiehtovan aitoja ja eläväinen miljöökin toimi varsin mainiosti. Vaikka en allekirjoittaisikaan takakannen lainausta modernista mestariteoksesta, niin Elenan ja Lilan tarina kyllä tarjoaa lämminsydämisen kasvukertomuksen pimeneviin iltoihin. 

Tähdet: * * * *

Muualla luettu: Kirjan pauloissa, Kirsin Book Club, Luettua elämää, Kannesta kanteen, Kirjakontti, Mitä luimme kerran, Kirjoihin kadonnut, Leena Lumi, Kaisa Reetta T., Lukuneuvoja, Matkalla Mikä-Mikä-Maahan, Donna mobilen kirjat, Rakkaudesta kirjoihin, Villasukka kirjahyllyssä, Reader, why did I marry him?, Kirja vieköön!, Sanoissa ja sivuilla, Lukutuulia ja Oksan hyllyltä