Timanttisilmä - Kate Quinn

Kirjan nimi: Timanttisilmä (The Diamond Eye)

Kirjoittaja: Kate Quinn, suomentanut Pirjo Lintuniemi
Kustantaja: HarperCollins

Julkaisuvuosi: 2022, suomennos 2022

Sivumäärä: 475

Mistä: Kirjastosta

 

' Kesällä 1942,

kun maailma keskittyi sotimaan Hitleriä vastaan,

eräs nainen ylitti meren matkallaan Neuvostoliitosta Yhdysvaltoihin.

 

Hän oli yksinhuoltaja, väitöskirjantekijä, historiantutkija.

Hän oli sotilas, sotasankari,

tarkka-ampuja, jolla oli tilillään 309 tappoa.

 

Hän oli Neuvostoliiton erikoislähettiläs, Amerikan kullanmuru ja Eleanor Rooseveltin rakas ystävä.

 

Hänen tarinansa on uskomaton. Hänen tarinansa on tosi.

Saanko esitellä: Rouva Kuolema. '

s. 7

 

Mila Pavlitsenko on väitöskirjaansa viimeistelevä historianopiskelija. Hän elää ja hengittää kirjoille. Hän on myös viisivuotiaan poikansa yksinhuoltaja. Komea ja kunnianhimoinen kirurgi Aleksei Pavlitsenko osoittautui kelvottomaksi aviomieheksi, mutta silti ei suostu eroon. Milan ei siis auta muu kuin toimia pojalleen niin äitinä kuin isänä. Hän ilmoittautuu tarkka-ampujakouluun jatkokurssille, jotta voi myöhemmin opettaa poikansa ampumaan. Siellä hän oppii kuinka kivääristä tehdä käden ja mielen jatke, kunnes taidot ovat sillä tasolla että pullonpohjan voi ampua niin että luoti ei edes hipaisi sen kaulaa. Mila oppii tärkeän opin elämäänsä: älä epäonnistu.

 

Pian rauhanaika on kuitenkin ohi. Saksan hyökkää Neuvostoliittoon. Odessassa kirjastoharjoitteluaan tekevä Mila päättää tehdä radikaalin päätöksen. Hän värväytyy, sillä jonkun pitää suojella hänen poikansa tulevaisuutta. Aluksi hän saa käteensä vain lapion - eihän naisia ole nähty sotavoimissa juurikaan muualla kuin lääkintäjoukoissa. Lopulta joku ylempi kiinnostuu hänen tarkka-ampuja koulutuksestaan. Osaavista tekijöistä on pulaa ja joukot joutuvat jatkuvasti perääntymään epätoivoissaan. On tullut aika vaihtaa vallihautojen kaivaminen tarkkuuskivääriin. Tarkka-ampujana tämä kylmäpäinen nainen voisi kontribuoida parhaiten yhteisiin sotaponnisteluihin.

Vuonna 1942 Neuvostoliitosta lähtee hyväntahdon kiertueelle Yhdysvaltoihin pieni delegaatio. Vaikka Mila haluaisi takaisin rintamalle puolustamaan kotimaataan, on hänet valittu osaksi tätä poliittista peliä. Yhdysvalloissa itse Eleanor Roosevelt kestitsee heitä ja kiinnostuu tästä poikkeuksellisesta naisesta. Kuinka tämä pieni ja nätti nuori nainen voi olla puna-armeijan pelätty ja legendaarinen tarkka-ampuja Rouva Kuolema?

 

' He ovat vihollisia, viha sisälläni muistutti kasvaen sitä mukaan, kun valmistautumiseni eteni. Hyökkääjiä. En ollut pyytänyt heitä tänne. En ollut pyytänyt heitä liittoutumaan Saksan kanssa ja tekemään mahtailevia suunnitelmia nimetä Odessa uudestaan Antonescuksi, kun se olisi vallattu. Suunnitelmia puhdistaa kaikki valloitetut alueet juutalaisista ja romaneista, ukrainalaisista ja venäläisistä, koska olimme rodullisesti ala-arvoisia. En ollut pyytänyt mitään tällaista. Olin halunnut pysyä kotona, halailla poikaani ja tehdä väitöskirjani loppuun, hemmetti sentään. En halunnut välttämättä tappaa vastapuolta, halusin vain heidät pois täältä. He eivät kuitenkaan olleet lähdössä, ja siksi minun ei auttanut muu kuin tyytyä tappamiseen.

En seisahtunut hetkeksikään, en epäröinyt. Mitä emmittävää minulla olisi, mehän olimme perääntyneet epätoivoisesti kolme viikkoa vihollisen tulittaessa? Puhalsin vain raivoni ulos ja annoin vallan oppimalleni. '

s. 79

 

Huhhuh mitä tulikaan luettua! Olen aiemmin kuunnellut Quinniltä Ruusukoodin, jossa pureuduttiin 1941 vuoden Englannin koodinmurtaja naisiin. Tuo teos herätti kiinnostukseni Quinnin muuhunkin tuotantoon - Quinn kun hakee inspiraatiota vahvasti todellisista historian naisista, joiden ympärille kirjoittaa fiktionsa. Timanttisilmässä pidin etukäteen kuitenkin jo liian paksuna, että kirjailija on keksinyt juonteen yhdistää Neuvostoliittolainen tarkka-ampuja Yhdysvaltojen ensimmäiseen naiseen. Mutta ähäkutti minulle, sillä tämähän olikin oikeasti tapahtunut! Tähän toiseen aikaan Quinn oli kylläkin luonut lisäjännitystä tuomalla näyttämölle keksityn nimettömän presidenttiä uhkaavan sala-ampujan, mutta muuten Milan elämä on noudatellut aika lailla näitä askelia. Aivan uskomattoman elämän tämä nuori kirjatoukka onkin kokenut.

 

Timanttisilmä on varsin laadukas myös romaanillisilta ansioiltaan omassa historiallinen lukuromaani genressään. Quinn on onnistunut hienosti rakentamaan kuvan nuoruuden hairahduksestaan kantapään kautta oppia ottavasta nuoresta naisesta. Mila kasvaa itsenäiseksi naiseksi, joka uskaltaa lopulta jopa rakastaa uudestaan. Rintaman kuvauksia oli pakko ahmia. Tuntui aivan kuin olisi ollut Milan mukana puskassa kytiksellä odottamassa, että kohde ilmaantuu esiin. Tai kokemassa hänen mukanaan sitä alun epäuskoa miehiseltä johtoportaalta, että nainenkin osaisi ampua. Eikä edes siinä missä mieskin vaan vielä paremmin. Hiljalleen Mila kuitenkin voittaa joukkonsa miesten kunnioituksen ja ystävyyksiäkin syntyy. Quinn on seurannut aika pitkälti Milan omaa elämänkertaa tapahtumien kulussa, mutta hienosti hän on onnistunut elävöittämään sen. Kiehtova tarina omalaatuisesta naisesta, joka teki sen mitä täytyi sodan runtelemassa maassaan. Tätä teosta ei olisi malttanut laskea käsistään.

 

Tähdet: 4.5 / 5

 

Muualla luettu: Luetut.net ja Anun ihmeelliset matkat