Salome - Anu Holopainen

Kirjan nimi: Salome 

Kirjailija: Anu Holopainen

Lukija: Ville-Veikko Niemelä, Anna Kuusamo, Salome
Julkaisija: Karisto

Julkaisuvuosi: 2024

Kesto: 9h 15min

Mistä: Äänikirjapalvelusta

 

Santeri on varsin menestynyt ja tavallinen nuori mies, joka haaveilee perheenlisäyksestä kumppaninsa kanssa. Ainut haaste tässä matkassa kuitenkin on, että Salome ei ole ihminen. Salome on Aippi. Tekoälyrobotti, joka on luotu miellyttämään kumppaninsa toiveita. Yhteiskunnassa monet pitävät aippeja enimmäkseen seksirobotteina, mutta on myös muitakin jotka ovat muodostaneet normaalin parisuhteet aippinsa kanssa. He rakastavat näitä ja käyvät ulkona yhdessä niin kuin ketkä tahansa pariskunnat. Tai mitä nyt muut eivät joudu kokemaan samanlaista syrjintää ja torjuntaa ulkona kulkiessaan. 

 

Salome on kuitenkin täydellinen kumppani ja Santeri rakastaa hän. Santeri haluaa kuitenkin myös lapsen täydentämään tämän perheidyllin. Näin he päätyvät tutustumaan Miljaan. Nuoreen tamperelaiseen naiseen, jonka elämä polkee paikallaan ja joka ajattelee kohdunvuokran palkkion ehkä auttavan elämän uuden suunnan kanssa. Salomen oppiva tekoäly tulee yhä tietoisemmaksi itsestään ja päätöksistään, ja samalla se päätyy seuraamaan vierestä kuinka lapsen odotus lähentää Santeria ja Miljaa. Ihminen tunteineen kun on niin häilyvä...

 

Tämä Holopaisen teos oli kyllä mielenkiintoinen lukukokemus. Se käsittelee ennakkoluuloja erilaisuutta kohtaan ja kuinka oman tiensä kulkija joutukaan kokemaan vihamielisyyttä ympärillään. Toisaalta samaan aikaan myös minulla lukijana nousi hiukan niskakarvat pystyyn tästä robotti-ihmissuhteesta. Mielestäni jokainen kyllä eläköön niin kuin haluaa kunhan ei vahingoita muita. Että jos Santeri koki rakastavansa Salomea niin mikäs siinä. Mutta entä kun yhtälöön lisätään pieni lapsi? 

 

Jotenkin myös tulevaisuudenkuva, jossa ihmissuhteet voitaisiin korvata sinua miellyttämään kaikin tavoin luoduilla roboteilla vähän kylmäsi. Kyllä ovathan ihmissuhteet usein haastavia ja vaativat kompromisseja, mutta samalla ne palkitsevat ja kasvattavat itseä ihmisenä. Minkälaiseksi ihminen muotoutuu, jos hän ympärillään saa kokea pelkkää tahdotonta miellyttämistä ja palvelualttiutta. Hienosti Holopainen onkin kuvannut Santerin sisäisiä ristiriitoja, kun hän Miljan kanssa lähentyessään rupeaa itsekin huomaamaan Salomen robottimaisuutta enempi. Toisaalta hän silti rakastaa Salomea. Ja ei se Miljakaan välttämättä mikään ideaali kumppani ole, varsinkaan kun hänellä on hallussaan vahvin vääntökapula mitä voi olla - kohdussaan kasvava vauva.

 

Robotilla höystetyn ihmissuhdedraaman sijasta Salome olikin varsin ajatuksia herättävä teos. Se sai pohtimaan omaa suhtautumistaan moniin asioihin. Niin paljon harmaan sävyjä mahtuukin mustavalkoisuuden väliin. Se kuvasi hienosti sitä rankkuutta valita elää erilailla ja joutua jatkuvasti perustelemaan valintojaan joita tuomitaan ja kyseenalaistetaan aggressiivisesti muiden toimesta. Salomen kehitystä oli myös kiehtovaa päästä seuraamaan, sillä hän toimi yhtenä näistä kolmesta kertojasta. Milloin hienovarainen muutos tapahtuikaan ja itseensä viitatessa se-pronomini liukuikin häneksi. Ja näin äänikirjana tämän lukukokemuksen kruunasi, että tekoäly luki Salomen osuudet eli tuo tietty konemaisuus paistoi näinkin esiin. Tämä teos kyllä ylitti odotukseni.

 

Tähdet: 4 / 5

 

Muualla luettu: Mustelmiinan mietteitä, Siniset helmet, ja Sivumerkkejä