Kirjoittaja: Agatha Christie, suomentanut Kirsti Kattelus
Kustantaja: WSOY
Julkaisuvuosi: 1954, suomennos 2012
Sivumäärä: 192
Mistä: Oma
Clarissa on diplomaatti Henry Hailsham-Brownin vaimo, joka elelee joksenkin tylsää elämää maalla antiikkikauppiaalta vuokratussa talossa Henryn ja tämän tyttären Pippan kanssa. Ainut huolenaihe on talon mukana tullut tomera puutarhuri neiti Peake, joka ei oikein tule toimeen muun henkilökunnan kanssa. Muuten Clarissa piristää elämäänsä keksimällä juttuja sekä leikkimällä ajatuspeliä ''Entäpä...''.
'' Jeremy voihkaisi koomisen ärtyneenä. ´´Clarissa´´, hän kysyi, ´´Puhutko sinä ikinä totta?´´
´´Totta kai puhun -toisinaan´´, Clarissa myönsi. ´´Mutta kun minä puhun totta, kukaan ei ikinä näytä uskovan minua. Se on hyvin kummallista.´´ ''
s. 13-14
Eräänä päivänä talolla Clarissaa tapaamassa on hänen huoltajansa sir Rowland, tämän tuttu Hugo sekä Jeremy. Tästä olisi jo ollut tarpeeksi virikkeitä Clarissalle, pystyihän hän hauskuttaa itseään juksuttamalla muita, mutta sitten hän löytää olohuoneestaan ruumiin. Mitä hän voi tehdä, kun Henrylle on tulossa äärimmäisen tärkeitä vieraita sinä iltana? Onneksi Clarissalla on pitkäs perinteet juttujen keksimisestä, joten kyllä hän jotakin keksii...
Tarinassa tapahtuu paljon ja yllättäviä juonenkäänteitä oli lukuisia. Jälleen kerran Christie onnistui puijaamaan minua ja kunnolla. Kirja oli viihdyttävä ja Clarissan juttuja oli hauska seurata, koska koskaan ei voinut olla varma mitä hän taas keksisi. Ainut asia joka varsinaisesti häiritsi oli se, että kaiken pystyi kuvittelemaan näyttämölle. Tämähän on alkujaan Christien kirjoittama näytelmä, jonka Charles Osborne on sovittanut romaaniksi. Kaikki tapahtui olohuoneessa, ja koko ajan ihmiset vain seilasivat sisään ja ulos sieltä. Tarinaa kuljetettiin myös eteenpäin lähes ainoastaan dialogilla, joka olisi käynyt puuduttavaksi, jos kirja olisi ollut vähänkin pidempi. Itse mysteeri oli kuitenkin nautittava, joten eipä tässä nyt taaskaan paljoa valittamista ole.
Tähdet: * * *
Lue oman hyllyn kirjat -haaste on tilanteessa 12/65
Yksi lukematon Christie omassa hyllyssä vetää puoleensa vain koko ajan enemmän. Ehkä pitää siirtää se lukupinoon odottamaan vuoroaan, sillä jostakin syystä tuntuu siltä, että haluaisin Christietä monen vuoden tauon jälkeen lukea.
VastaaPoistaSuosittelen ehdottomasti tarttumaan =D Mikään ei tunnu paremmalta kiireiden ym. keskellä kuin syventyä vanhan kunnon Christien mysteereihin.
PoistaHeti kun sain kesken olleen kirjan luettua loppuun, rupesin lukemaan Christietä. On kyllä juuri sopivaa luettavaa viimeisten kevään tenttikiireiden ohella. :) Olen jo miettinyt, pitäisikö ottaa lisää Christietä luettavaksi seuraavalla kirjastoreissulla.
PoistaOnpas mukava kuulla =) Itsellä ainakin usein käy juuri noin, että yhden luettua tekeekin mieli lukea useampia Christieitä lähiaikoina.
PoistaChristie on kyllä taitava juonenpunoja. Tätä kirjaa en olekaan vielä lukenut. Ehkä juuri tuo näytelmän muuttaminen toisen mielen kautta kirjaksi on ainakin minulle sellainen seikka, joka saa hieman aprikoimaan kirjaan tarttumista, vaikka mielenkiintoinen sinällään olisikin.
VastaaPoistaKyllähän siinä huomasi eron muihin Christien kirjoihin verrattuna ja näytelmällisyys oli hyvin esillä. Kirjan juoni on kuitenkin hyvä, joten jos kestää lukea hiukan erilailla kirjoitetun Christien mysteerin niin suosittelen =)
Poista