Sarja: Cromwell #1
Kirjoittaja: Hilary Mantel, suomentanut Kaisa Sivenius
Kustantaja: Teos
Julkaisuvuosi: 2009, suomennos 2011
Sivumäärä: 792
Mistä: Kirjastosta
' - Thomas Cromwell? ihmiset sanovat. - Siinä vasta nerokas mies. Tiesittekö, että hän osaa koko Uuden testamentin ulkoa? Hän on oikea mies, jos Jumalasta syntyy kiistaa, ja juuri oikea mies luettelemaan vuokralaisillenne kaksitoista hyvää syytä siihen, miksi heidän maksamansa vuokra on oikeudenmukainen. Hän osaa raivata tiensä ulos lakisotkusta, jonka kanssa olet ollut solmussa jo kolmen sukupolven ajan, tai puhua itkeskelevän tyttäresi ympäri suostumaan avioliittoon, josta tämä vannoo kieltäytyvänsä. Eläimiä, naisia ja käräjiä pelkääviä hän kohtelee lempeästi, mutta velkojanne hän panee itkemään. Hän pystyy keskustelemaan kanssanne Rooman keisarista tai hankkimaan teille venetsialaista lasitavaraa erittäin kohtuuhintaan. Kukaan ei puhu häntä suohon, jos hän puhepäälle sattuu. Kukaan ei säilytä häntä paremmin päätään kylmänä, kun markkinat romahtavat ja kaduilla seisoo itkeviä miehiä repimässä luottokirjojaan. '
s. 122
Thomas Cromwell on mies, joka kaikkien odotusten vastaisesti nousi itse Englannin kuningas Henrik VIII tärkeimmäksi neuvonantajaksi Englannin mullistusten vuosina 1500-luvulla. Lähtökohdat eivät suinkaan olleet Cromwallilla ihmeelliset: hän oli juopon ja hyvin väkivaltaisen sepän poika, joka ei edes tiennyt varsinaista ikäänsä, kun hän teininä karkasi kotoaan paetakseen niin isänsä jatkuvaa hakkaamista kuin kapakkatappelun jälkiseuraamuksia. Vuodet laivoilla, Ranskan armeijassa sekä Italiassa pankkiirien parissa ovat kuitenkin opettaneet jo mieheksi varttuneelle Cromwellille paljon. Englannissa hänestä tulee lakimies, joka taitaa kaupanteon ja joka on kuuluisa ihmeellisestä muististaan sekä taidostaan muuttaa kaikki mihin hän koskee menestykseksi.
Cromwell työskentelee uskollisesti myös valtakunnan kakkosmiehen Thomas Wosleyn alaisuudessa, joka on paitsi Yorkin arkkipiispa ja kardinaali niin myös valtion lordikansleri. Wosleyn alaisuudessa Cromwell oppii valtakunnan politiikasta näköalapaikalta. Wosleyn aika huipulla on kuitenkin tullut päätökseensä. Henrik VIII haluaa kahdenkymmenen vuoden avioliiton jälkeen päästä eroon kuningattarestaan Katariina Aragonialaisesta, joka on onnistunut synnyttämään hänelle vain yhden heiveröisen tyttölapsen Maryn. Anne Boylen on nimittäin pelannut korttinsa oikein olematta antautumatta kuninkaalle tehden tästä hullaantuneen miehen, joka on valmis vaikka haastamaan itse paavin saadakseen haluamansa - Anne Boylen synnyttämään hänelle perillisen.
Kun Wosley epäonnistuu tässä tehtävässään vapauttaa kuningas avioliiton kahleistaan, viskataan hänet julkeasti sivuun. Cromwell pysyy kuitenkin uskollisena tehden samalla vaikutuksen älynlahjoillaan ja uskollisuudellaan itse kuninkaaseen ja myös Anne Boyleen. Näin alkaa Cromwellin ihmeellinen tarina kohti yhä vahvempaa asemaa Henrik VIII hovissa, jossa on ennenkuulumatonta, että kuningas voi seurustella aatelittoman miehen kanssa ja vieläpä nostaa tämä valtion tärkeimpiin virkoihin! Samalla seuraamme paraatipaikalta sitä mullitusta, jonka Cromwell saa aikaiseksi koko Englannissa laittaessaan pyörät pyörimään, jotta kuningas voi irtautua paavin alaisuudesta ja naida tahtomansa naisen.
' - Väitetään, että aiot, mitä sinä aiot, että aiot murtaa piispat ja tehdä kuninkaasta kirkon pään ja viedä pyhältä isältä verotulot pois ja antaa ne Henrikille, minkä jälkeen Henrik voi julistaa lain miten tahtoo ja viskata vaimonsa menemään niin kuin tahtoo ja naida lady Annen ja sen jälkeen hän sanoo mikä on syntiä ja mikä ei ole ja kuka voi mennä naimisiin. Ja prinsessa Marysta, Jumala häntä siunatkoon, tehdään äpärä, ja Henrikin jälkeen uudeksi kuninkaaksi tulee kuka tahansa sen naisen hänelle antama lapsi.
- Johane... kun parlamentti seuraavan kerran kokoontuu, voisitko tulla istuntoon ja sanoa kaiken tuon, mitä äsken sanoi? Se säästäisi paljon aikaa. '
s. 379-380
Katsoin juuri Yleltä tulleen Espanjalainen prinsessa sarjan, joka perustui Philippa Gregoryn kirjasarjaan. En ole kuitenkaan Gregoryn kyseisessä kirjasarjassa päässyt vielä Katariina Aragonialaiseen, joten lisälukuhimoon tartuinkin tähän Mantelin Susipalatsiin, jossa alussa kerrataan pikaisesti Henrik VIII ja Katariinan vaiheet aina tähän hetkeen, jossa kuningas haluaa uuden vaimon tuomaan poikalapsen ja perillisen. Näin pääsinkin heti jatkamaan siitä mihin tuo tv-sarja jäi yhä syvemmälle 1500-luvun Englannin mullistusten vuosiin. Vaikka ei olisikaan niin perehtynyt Englannin kuninkaisiin, niin monille on silti tuttu tämä Henrik VIII ja hänen kuusi vaimoaan, mikä johti Englannin irtautumiseen paavin alaisuudesta kohti anglikaanisen kirkon syntyä. Herkullinen ajankohta siis ja Cromwellin avulla tätä päästiin seuraamaan aivan lähietäisyydeltä jokaista sopimusta ja lakiluonnosta myöten. Kuningas itse ei luultavasti ole ollut laisinkaan tietoinen minkälaisen koneiston hänen tekemänsä päätös saikaan liikkeelle ja minkälaisen kuhinan se sai aikaan aatelisten ja kirkonmiesten keskuudessa. Loistavan päähenkilön Mantel on siis löytänyt kuvaamaan näitä tapahtumia. Hallitsijan sijasta virkamies pääsee kerrankin päärooliin, sille nämä arjen sankarithan nämä varsinaiset asiat saivat vyörytettyä käyntiin.
Mantelin teos on historiallisesti hyvin tarkkaa kuvausta (ainakin näin maallikon silmään) hovista ja valtapolitiikasta sen kulisseissa. Voin vain kuvitella kuinka aihepiirin suhteen täysin ummikkona kirjaan tarttuvalla voi alussa hiukan päässä surista, kun alusta lähtien tykitetään nimiä, titteleitä ja tapahtumia. Vaikka itse olen sentään hiukan aiheesta ennenkin lukenut niin kyllä ne alun sukupuut ja viiden sivun henkilöluettelo tulivat kovaan käyttöön. Asiaksi ei ainakaan helpommaksi tee se fakta, että lähes jokaisen etunimet olivat samoja ja erityisesti Thomaksia tuntui olevan joka sormelle laskettava määrä. Koitapa siinä pysyä sitten perässä. Toisaalta kirjailijan mukaan kaikki teoksessa esiintyvät henkilöt ovat olleet tosia, joten ei Mantelia voi tästä asiasta syyttää. Faktat kun ovat mitä ovat.
Susipalatsi on näin ollen hyvin massiivinen teos, joka ei päästä lukijaansa helpolla. Se avaa Mantelin trilogian, joka pyörii Cromwellin ympärillä. Tämä ensimmäinen osa siis sisälsikin paljon pohjustusta Cromwallin noususta Henrikin uskotuksi sekä hovin mullistuksista Anne Boylen syrjäyttäessä Katariinan. Vaikka nautinkin suunnattomasti historiallisista romaaneista, niin silti tämä Mantelin teos oli sen verran tuhti paketti, että pieni typistäminen tai henkilöissä oleellisimpiin keskittyminen olisi voinut auttaa lukijaa pysymään perässä ja sen punaisen langan päässä kiinni. Nyt Thomasit olivat menossa iloisesti sekaisin ja hovissa vaikuttavia aatelisia ja Cromwallin tuttuja riitti jokaiselle sormelle useampia. Tämä ei todellakaan ole kevyttä historiallista proosaa eli suosittelisin tätä jo vahvasti muutenkin historiasta kiinnostuneille, jotka nauttivat kun pääsevät sukeltamaan yksityiskohtaiseen kuvaukseen ja valtapolitiikan pyörteisiin. Mikäli aihe kiinnostaa muuten, mutta ei aivan näin tarkkaa tikkausta halua kahlata läpi niin Philippa Gregoryn teokset voisivat sopia tuollaiseen kevyempään 1500-luvun Englannin historianälkään. Pakko kuitenkin nostaa vielä hattua sille työmäärälle, jota Mantel on tehnyt teoksensa eteen. Cromwellissa on vain sitä jotakain. Hänen nerokas järjenjuoksunsa ja sanailunsa olivat ehdottomasti kirjan parasta antia.
' Miten selittäisi asian nuorelle ylimykselle? Maailmaa ei johdeta sieltä, mistä Percy luulee. Ei raja-alueen linnakkeista, ei edes Whitehallista käsin. Maailmaa johdetaan Antverpenista, Firenzestä, paikoista, joita hän ei ole koskaan edes kuvitellut, Lissabonista, josta silkkilaivat lähtevät länteen ja aurinko kultaa niiden loiston. Ei linnojen muureilta, vaan konttoreista, ei trumpetin törähdyksestä, vaan laskutaulun kilahduksesta, ei kanuunan mekanismin kirskunasta, vaan siitä kun kynä rapisee velkakirjalla, jolla tykki, aseseppä, ruuti ja ammus maksetaan. '
s. 463
Tähdet: 3.5 / 5
Muualla luettu: Kirsin Book club, Kirsin kirjanurkka, Tuijata, Tarukirja, Luetut, lukemattomat, Nipvet, Eniten minua kiinnostaa tie, Nenä kirjassa ja Lukemisen kartasto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti