Kaikki isäni hotellit - John Irving

Kirjan nimi: Kaikki isäni hotellit (The Hotel New Hampshire) 

Kirjailija: John Irving, suomentanut Kristiina Rikman

Lukija: Jukka Pitkänen
Julkaisija: Tammi

Julkaisuvuosi: 1981, suomennos 1981 ja äänikirja 2016

Kesto: 20h 8min

Mistä: Äänikirjapalvelusta

 

Berryjen perhe ei ole sieltä aivan tavallisemmasta päästä. Isä on suuri haaveilija, jonka ensimmäinen kesätyö hienostohotellissa saa muutettua koko hänen elämänsä suunnan. Opiskelupaikka Harvardissa odotti, mutta niin hän tapasi Freudin ja tämän esiintyvän karhun. Sekä tietysti perheen tulevan äidin. Ja valkosmokkisen miehen, hotellin omistajan, joka teki lähtemättömän vaikutuksen. Joku päivä hänelläkin olisi hotelli! Ja ensimmäinen askel on ostaa tuo karhu.

 

Näin Berryjen perheen tarina sai alkunsa. Nykyään heitä on 50-luvun New Hampshiressa jo kymmenhenkinen perhe. Haaveilija isä ja lempeä äiti. Lapset, homoudestaan koulukiusattu Frank, kaunis ja rääväsuinen Franny, Frannyn perässä juokseva myöhemmin painoja nosteleva kertoja John, kasvamasta lakkaava pieni Lilly sekä Egg joka vastaa kaikkeen kysymyksellä Mitä? Kulkeepa heidän matkassaan myös isoisä, valmentaja, joka nostelee punttejaan. Ja tietysti vanha karhu ja piereskelevä koira Suru. Tämä sekalainen seurakunta muuttaa ensimmäiseen Hotelli Hampshireen eli kunnostettuun tyttökouluun, jossa on keijukaiskokoiset vessat. Myöhemmin elämä tulee tempaamaan heidät myös 60-luvun Wieniin ja myöhemmin vielä takaisin New Yorkiin ja Maineen. Paikka vaihtuu, mutta isän unelma Hotelli New Hampshiresta ja sen menestyksestä pysyy.

 

Olen muutaman Irvingin lukenut aiemmin, joten osasin odottaa hänen taidokasta kerrontaansa ja myös omituista sisältöä. Minä olen monta nousi ihan lukuvuoteni top-listalle, kun taas Garpin maailma oli toki taidokasta tekstiä, mutta jäi silti enempi keskinkertaiseksi lukukokemukseksi. Kaikki isäni hotellit on samaa Irvingin kirjailijakautta tuon Garpin maailman kanssa, ja samoin jälleen lukukokemus jäi hiukan hiertämään sieltä täältä. Tässäkin kyllä lukiessa huomaa, että Irving on loistava kirjailija. Hänen tekstinsä kulkee eteenpäin vaivattomasti ja laadun aistii sivuilta. Samalla hän osaa pitää jännitteen yllä, sillä koskaan ei hänen kanssaan voi kyllä tietää mihin suuntaan tarina seuraavaksi kääntyykään. 

 

Se mistä kenkä sitten välillä puristi oli se, että Irving tasapainoili jo hiukan siinä rajoilla, milloin mennään jo vähän liiaksikin hyvän maun tuolle puolelle. Jos siis pysähtyy ajattelemaan, että neljätoistavuotias käyttää viikkorahojaan seksuaalisiin kohtaamisiin aikuiseen hotellinsiivoojaan tai entäpä Johnin rakkaus ja himo isosiskoaan kohtaan. Ja sitten oli vielä se ryhmäraiskaus. Ja ei pidä unohtaa karhua. Irvingin tyyli on hyvin omintakeinen ja sisältää erikoisuuksia, mutta olisiko vähempikin riittänyt tuolla seksin saralla? 

Kokonaisuutena tämä oli kuitenkin varsin kiinnostava ja rikas kertomus isosta perheestä, sen sisäisistä dynamiikoista ja omituisista kohtaloista. Painoja nosteltiin, kirjoja kirjoitettiin ja käsiteltiin traumaattisia tapahtumia eri tavoin. Oli rakkautta, iloja ja suruja. Erityisesti Surua, joka aina ponnahti takaisin heidän elämäänsä jossain muodossa. Oli lyhytkasvuisuutta, raiskausta, kuulo-ongelmia, koulukiusaamista, seksuaalisen suuntautumisen hakemistaan. Ja ennen kaikkea oli hotelleja, karhuja ja Wieniä. Mitäpä muuta Irvingiltä voisi odottaa. Hän ottaa odottamattomat ainekset ja pyöräyttää niistä koherentin tarinan joka pitää lukijan otteessaan. Mitä ihmettä seuraavaksi voikaan tapahtua? Ehkä seuraavaksi pitäisi kokeilla hänen tuotannostaan taas jotakin hiukan tuoreempaan, sillä tuo Minä olen monta teki vuosia sitten minuun niin suuren vaikutuksen. Varmaa on kuitenkin, että tämän omintakeisen kirjailijan maailmoihin tulen vielä sukeltamaan.

 

Tähdet: 3.5 / 5

 

Muualla luettu: Ruusun nimi, Kirjakimara, Kirjakaapin kummitus, Kirjasähkökäyrä, Luettua, Mustelumo, Anun ihmeelliset matkat ja Kirjavinkit