maanantai 19. toukokuuta 2014

Näkymätön silta - Julie Orringer

Kirjan nimi: Näkymätön silta (The Invisible Bridge)
Kirjailija: Julie Orringer, suomentanut Kristiina Savikurki
Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: 2010, suomennos 2012
Sivumäärä: 761
Mistä: Synttärilahja

Olen vaikuttunut. Kun kirjan kannet sulkeutuivat, tuintui kuin olisin joutunut eroon läheisistä tuttavistani. Henkilöitten kokemukset tulivat iholle. Se ei tuntunut pelkältä tarinalta vaan kokonaiselta elämältä. Syy miksi olen lukenut Näkymätöntä siltaa hitaasti on ollut kiireiden lisäksi sen kerronta. Tähän romaaniin tulee syvennyttyä eläen heidän elämässään mukana. Katkelmat tai juonen valottaminen eivät tee tälle romaanille sen ansaitsemaa kunniaa, mutta yritän silti luoda jonkinlaisen kuvan.

Andras Lévi on nuori unkarinjuutalainen ja köyhän perheen kasvatti. Onnekkaan sattuman kautta hän muuttaa 1937 Pariisiin oppiskellakseen arkkitehdiksi. École Spécialeen käytäville Andras tutustuu kolmen muun juutalaisnuorukaisen kanssa rakennusten mutta myös rakkauden ja vihan saloihin. Eurooppa on luisumassa toiseen maailmansotaan eivätkä ihmiset osaa edes kauheimmissa kuvitelmissaan varautua siihen mihin suuntaan elämä tulee heidät heittämään. Antisemitismi leviää myös rakkauden Pariisiin ja olosuhteiden pakosta Andraksen on palattava takaisin Unkariin - natsien liittolaisvaltioon.

Orringer on mestarillisesti kuvannut miten pikkuhiljaa asenteiden muutos rupeaa vaikuttamaan ihmisten elämään. Tämä muutos ei ole yhtäkkinen vaan tulevaisuuden tunnuspiirteet ovat jo esillä kauan ennen kohtalon kellon kuminaa. Näkymättömän sillan hienous on juuri sen arkipäiväisessä kuvauksessa. Se ei leväytä kaikkea suoraan naamalle vaan kuvaa totuudenmukaisesti eri tunneskaaloja joita henkilöt käyvät läpi. Muutos on väistämätön eikä mikään ole enää kuin ennen.

Toinen juonen uoma on ihmissuhteet. Ajan saatossa sankarista voi kuoriutua vihollinen ja rikkaasta kroisoksesta avuntarvitsija. Kun nuori ja tulevaisuudestaan tietämätön Andras matkustaa Pariisiin, on hänellä mukanaan salaperäinen kirje, jonka toimittamisesn hän on saanut tehtäväkseen. Tuo kirje on tuleva tuomitsemaan hänet voimakkaan ja lähes epätoivoisen rakkauden kouriin. Ystävyys- ja veljessuhteet ovat myös tärkeässä osassa. Uusia ystävyyksiä syntyy kadoten kuitenkin elämän virtaan ja toiset taas löytyvät jotta heidät voisi taas menettää. Andraksella on myös kaksi veljeä, Tibor ja Mátyás, joiden kohtalot joutuvat myös Euroopan sotakoneiston syövereihin pirstoen unelmat tulevasta.

En voi muuta kuin ylistää tätä teosta. Se on niin kokonaisvaltainen lukukokemus. Orringerin teksti on täynnä erilaisia vivahteita ja ennen kaikkea se henkii elämää. Kuinka toisinaan vaan lamaantuu, mutta vastapainoksi voi myös löytää kaiken sen tuskan keskelta naurunaiheita. Näkymätön silta on lähes kahdeksansataa sivua silkkaa taikaa. Paremmin en osaa asiaani ilmaista.

'' ''On vain hyvä, että olet lähdössä Pariisiin'', isä sanoi. ''Parempi sinun on päästä pois tällaisesta maasta, missä juutalainen joutuu tuntemaan itsensä toisen luokan kansalaiseksi. Eikä se asia taatusti korjaannu sillä välin kun olet poissa, mutta toivotaan ettei tilanne myöskään muutu pahemmaksi.'' ''
s. 32

Tähdet: * * * * *

Muualla luettu: Lukuneuvoja, Leena Lumi, Lukuisa, Lukemisen kartasto, Luettua, Kolmas linja, Täällä toisen tähden alla, Rakkaudesta kirjoihin, Kirjojen parissa, Lukuisat kissanpäivät ja Booking it some more

8 kommenttia:

  1. Ooooohh! Mä luin tämän silloin tuoreeltaan ja rakastuin tähän täysin. Edelleenkin tämä on yksi suosikkikirjojani ikinä, Andraksen ja Klaran tarina tuli niin iholle, että en ole montaa kertaa kirjan kanssa sellaista kokenut. Kiitos kun palautut tämän upena kirjan mieleeni, ja ihanaa että luit ja tykkäsit tästä näin paljon!! Upea, ihana kirja ♥.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, tämä on kyllä aivan loistava kirja. Sen tarina on niin elävä ja koskettava, että sitä ei hevin unohda. Muistankin, että jo jonkin aikaa sitten tästä oli lukuisia kehuvia arvioita ja jo silloin kiinnostus tätä kohtaan heräsi. Ajatella että ilman kirjablogeja tälläinen helmi olisi mennyt ainakin minulta täysin ohi...

      Poista
  2. Tämä on siis niin täydellinen kirja, ettei sanoutuksi saa! Tiedätkö, tämä taitaa olla kirja, josta olen kuullut vain kehuja.

    Nyt tiedän, että kerran pidit tästä, pitäisit myös kirjasta Jänis jolla on meripihkanväriset silmät. Kirjan kansi ja nimi eivät aivan vastaa vaikuttavaa sisältöä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli jotenkin todella hankala saada kuvailluksi mitä kaikkia tunteita tämä lukiessa herätti. En kyllä yhtään ihmettele, vaikka olisikin saanut vain kehuja. Ehdottamasti yksi parhaista lukemistani!

      En olekaan ennen kuullut tuosta kirjasta, mutta luettuana innostavan arviosi siitä, se rupesi todella kiehtomaan. Kiitos vinkistä! =D

      Poista
  3. Voi minulla tämä odottelee hyllyssä. Pitää tarttua tähän pian!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen, varsinkin kun nyt alkaa kesä niin on varmaan vielä enemmän aikaa syventyä hyvän kirjan lumoihin =D

      Poista