Varjo ja riipus - Leigh Bardugo

Kirjan nimi: Varjo ja riipus (Shadow and Bone)

Sarja: Grishaversumi #1

Kirjoittaja: Leigh Bardugo, suomentanut Jussi Korhonen
Kustantaja: Aula & co

Julkaisuvuosi: 2012, suomennos 2019

Sivumäärä: 331

Mistä: Kirjastosta

 

' Aluksi tuntui kuin olisimme ajelehtineet paksuun savupilveen, josta kuumuus ja tulen tuoksu puuttuivat. Äänet tukahtuivat ja maailma hiljeni. Katselin, kun veneet liukuivat edessämme pimeyteen ja katosivat näkyvistä yksi toisensa jälkeen. Tajusin, että en enää erottanut veneen keulaa enkä pian nähnyt edes omaa kättäni kaiteella. Katsoin olkani yli. Elävä maailma oli kadonnut. Ympärillämme levisi musta, painoton ja täydellinen pimeys. Olimme Kuilussa. '

s. 33

Alina Starkov on nuori nainen, joka elää Ravkassa - hiukan Venäjää muistuttavassa maassa. Ravkan historia on kuitenkin huomattavan erilainen. Kansassa on tavallisten ihmisten lisäksi grishoja eli ihmisiä, joilla on kykyjä kuten kutsua tuulta tai tulta sekä parantaa tai pysäyttää sydämiä koskettamatta. Satoja vuosia sitten oli myös eräs hyvin vahva varjojen kutsuja, joka loi Ravkan valtion kahtia jakavan Sysikuilun. Epämeren, joka on täyttä pimeyttä ja joka pitää sisällään lihaa syöviä lentäviä kammotuksia Volkria. Niin Pohjoisesta kuin Etelästä rinnakkaiset kansat haistoivat mahdollisuutensa sodan kautta, sillä Ravkan itäpuoli on riippuvainen onnistuneista kuljetuksista tuon kammottavan kuilun läpi saadakseen varusteita rannikolta. Grishat ovat tärkeässä roolissa tässä eräänlaisina eliittijoukkoina ja heitä kunnioitetaan mutta myös pelätään heidän voimiensa takia. 

Alina on kartanpiirtäjäharjoittelija armeijassa ja pian lähdössä ensimmäisille Kuilun ylitykselleen. Myös hänen lapsuudenystävänsä orpokodista, komea Mal, on lähdössä armeijan kuoseissa samaiselle ylitykselle, sillä onhan hän lupaavimpia jäljittäjiä. Kaikki ei kuitenkaan mene suunnitelmien mukaan. Grishojen puolustusyrityksistä huolimatta Volkrat iskevät retkikunnan kimppuun. He ovat kuoleman omia, kunnes koittaa pelastus täysin odottamattomalta taholta. Alinan sisällä oli sittenkin uinuvia voimia! Eikä mitä tahansa voimia, sillä grishoja johtava Varjo uskoo, että Alina on itse Auringonkutsuja - grisha jolla voisi olla kyky tuhota viimein lopullisesti Ravkaa halkova Sysikuilu. Alinalla alkaa kova koulutus kykyjensä hallintaan, vaikka jokin tuntuu laittavan hanttiin hänen sisällään. Alinan tehtävä ei tule olemaan helppo - varsinkaan kun vähän jokaisella tuntuu olevan omat suunnitelmansa hänen päänsä menoksi. Toivottavasti ei ole vielä liian myöhäistä pelastaa valtakuntaa.

 

' Puristin ruttuista armeijan takkia, jonka olin taitellut syliini. Tämän oli pakko olla unta, jokin mielipuolinen harhakuva, jonka Sysikuilun kauhut olivat aiheuttaneet. En minä oikeasti ollut pukeutunut grishojen keftaan ja istunut Varjon vaunuissa - samoissa vaunuissa, jotka olivat eilen melkein murskanneet minut. '

s. 61 

 

Katsoin vuosi sitten keväällä Netflixin Shadow and Bone -sarjan ensimmäisen tuotantokauden ja pidin näkemästäni. Ajattelin, että tuohon maailmaan voisi upota lisääkin, varsinkin kun kirjojahan näistä tapahtumista on tarjolla tämä trilogia ja vielä kaksi lisäkirjaakin, joista toinen suomennettiinkin juuri. Varjon ja riipuksen tapahtumat eivät siis olleet suoranaisesti minulle yllätyksiä, joka tällaisissa fantasiaseikkailuissa voi hiukan viedä teoksen terää. Aluksi olinkin malttamaton, että milloinkas kaikki alkaa, mutta onneksi jo varsin nopeasti päästiin seuraamaan grishojen menoa Os Altaan, jolloin lopetin teoksen vertailun sarjaan. Nautin vain menosta tuolla palatsissa missä grishojen vaateena toimievien keftojen väri kertoi kyvyn ja siten hierarkkisen aseman ja jokainen pyrkii epätoivoisesti komean ja karismaattisen johtaja Varjon suosioon ja eliittijoukkoihin. Erityisesti tykkäsin myös siitä, että Bardugo on inspiroitunut maailmaa luodessaan Venäjän sipulikatoista, samovaareista ja hyytävistä talvista. Mielenkiintoinen twisti nimittäin fantasiamaailman miljööseen.

 

Varjo ja riipus on itse asiassa hyvinkin perinteinen nuoren tytön kasvutarina. Alina on ollut lapsena orpokodissa, jossa hänen ainut tuki ja turva on ollut Mal. Nyt Malista on kuitenkin kehkeytynyt komea nuorukainen, jota vaatimaton Alina ihailee syrjästä uskaltamatta tunnustaa salaisia tunteitaan. Sitten selviää, että nuori tyttö onkin erityinen. Hän ei kuitenkaan usko siihen aluksi ja hänen tiellään on paljon esteitä. Loppujen lopuksi, kun hän hyväksyy itsensä omana yksilönään, on se avain kukoistukseen. Luonnollisesti itsevarmuus kuin myös ulkonäkö kohenevat tässä välissä ja ehkä lopuksi myös oma tahtokin. Kliseistä? juu hiukkasen, mutta lukiessa tuo kiehtova maailma ja juonen paljastukset pitivät sen verran hyvin otteessaan, että vasta näin jälkikäteen tähän rupesi kiinnittämään huomiota.

Sanoisin, että vaikka Netflixin sarjaversio oli varsin viihdyttävä, niin se sisälsi hiukkasen sekavuutta. Sitä ei kuitenkaan tarvitse pelätä Bardugon kirjassa, sillä siitä itseasiassa puuttuu useampi juonilanka. Esimerkiksi sarjassa ollut aivan ihastuttava varasjoukkio puuttui täysin kirjasta! Tämä teki juonesta selkeämmän, kun tapahtumia seurattiin vain Alinan kautta, mutta tuossa joukkiossa oli kyllä hienoja persoonia, joita jäin myös kaipaamaan. Ihmisten väliset suhteet tuntuivat myös hiukan läpijuoksetuilta, kun aikaa pohjustuksille ei oikein löytynyt vaan yhtäkkiä suhtauduttiinkin jo toiseen täysin toisin. Vähän syvyyttä näihin jäin siis myös kaipaamaan. Pidin kuitenkin Bardugon luomasta maailmasta ja hänen paljastamistaan twisteistä varsin paljon, joten ehdottomasti haluan tietää mihin tämä tarina oikein lähteekään. Eiköhän myös muut henkilöt saa ajan saatossa lisää lihaa luidensa päälle. Katsotaan ehdinkö tarttumaan seuraavaan osaan ensin vai porhaltaako Netflix sarjaan jo uutta tuotantokautta sitä ennen. Taidan kuitenkin varata kirjalle tuon yllätysmomentin ennemmin.

Tähdet: 3.5 / 5

 

Muualla luettu: Yöpöydän kirjat, Bibbidi Bobbidi Book, Kirjapöllön huhuiluja, Kirjoihin kadonnut, Kaiken ei tarvitse olla totta, Kanteen katsomatta, Lokikirja ja Auringonlaskussa