Kirjan nimi: Salka Valka (Salka Valka)
Kirjailija: Halldor Kiljan Laxness, suomentanut Jyrki Mäntylä
Julkaisija: Wsoy
Julkaisuvuosi: 1931-1932, suomennos 1985
Sivumäärä: 391
Mistä: Kirjastosta
' - Kun näitä rantoja purjehtii näin raa'an koleassa sydäntalven yössä tuntuu siltä kuin ei mikään maailmassa voisi olla mitättömämpi ja merkityksettömämpi kuin tuommoinen pikkukylä noin korkeitten tuntereiden juurella. Miten sellaisessa paikassa eletään? Ja kuinka kuollaan? Mitä ihmiset sanovat toisilleen aamulla herätessään? Millä tavoin he katsovat toisiaan sunnuntaisin? Ja miltä papista tuntuu hänen noustessaan saarnastuoliin jouluina ja pääsiäisenä? En tarkoita, mitä hän mahtaa sanoa vaan mitä mahtaa ajatella? Eiköhän hän tajua miten merkityksetöntä kaikki on? Ja mitä kauppiaan tyttäret ajatteelvat maata pannessaan? Niin - mitkä ilot ja surut todella viipyvät noitten pienten, himmeitten öljytuijujen ympärillä? [- -] Paikasta, josta ei pysty lähtemään pois ja jossa ei ole mitään toivoa vieraista, ei totisesti voi olla mitään odotettavissa. '
s. 9
Nainen ja pieni tyttö, äidin oma Salka Valka, laskeutuvat laivasta maihin piskuisessa kalastajakylässä Islannin vuonojen keskellä. Kylässä ei ole juuri muuta kuin kyläkauppa, kalastusaluksia sekä pelastusarmeija. Ja juuri sieltä Pelastusarmeijan huomasta myös Salkan äiti lähtee hakemaan apua. Hänellä ei ole rahaa eikä tointa. Pelastusarmeijakaan ei pysty häntä näissä auttamaa, mutta Jumalan hän sieltä löytää. Ja miehen, ronskin ja väkivaltaisen Steinhor Steinssonin. Hänen vanhempiensa mökkiin Salka Valka äiteineen muuttaa. Äiti hullaantuu karskista Steinhorista, mutta Steinhor puolestaan himoitsee salaa kaksitoistavuotiasta Salka Valkaa. Tapahtumat tulevatkin tekemään syvän juovan Salka Valkan ja hänen äitinsä väleihin.
Lyhyt pysähdys jonka jälkeen matkaa oltaisiin jatkettu jahka matkarahat olisi saatu kasaan, muuttuu pidemmäksi ajaksi. Salka Valka kasvaa köyhääkin köyhemmästä tytönrääpäleestä aikuiseksi naiseksi. Naiseksi joka oman sitkeytensä avulla saa jopa ostettua osuuden yhdestä kalastajaveneestä. Uudet tuulet kuitenkin puhaltavat jälleen kylässä. Kommunismi nostaa päätään ja myös maailmalle lähtenyt kylän oma poika Arnaldur palaa nyt takaisin silmissään sosialistinen utopia. Työläisiä nostatetaan taistoon. Mutta jääkö lopulta ketään pystyyn tähän pieneen kylään jahka taistot on saanu päätökseen?
' Oi Jeesus parhain viinipuu
hän aarteeni kallis on.
En päästä suo, Jeesus koskaan
olen susta erottamaton. '
s. 24
Laxness voitti vuonna 1955 Nobelin kirjallisuuspalkinnon, joten kun tämä hänen teoksensa ilmestyi kirjaston lukupiirin luettaviin, olin kiinnostunut. En ennakolta tuntenut tätä klassikkoa, joten en tiennyt yhtään mitä odottaa. Tuo ensimmäiseltä sivulta otettu lainaus kuitenkin asetti hyvin miljöön lukijan silmien eteen. Köyhä kalastajakylä, jonne pääsee vain harvoin veneellä. Oma pieni tiivis yhteisönsä, joka elää vahvan vuonoluonnon syleilyssä. Ja juuri sinne Salka Valkan ja hänen äitinsä tie vie. Kylä ei ota heitä avosylin vastaan. He ovat vieraita, tungettelijoita. Eikä heillä edes rahaa ole. Mitä he tänne tuppautuvat vaivoiksi? Ajan kanssa oli kuitenkin mielenkiintoista nähdä kuinka Salka Valka kasvaa kuitenkin lopulta kiinteäksi osaksi kylää. Niin kiinteäksi ettei häntä voisi kuvitellakaan enää minnekään muualle.
Laxnessin kuvaama kylä on tosiaan omalla tavallaan kiehtova. Se on kuin oma maailmansa. Raha ei aluksi liiku siellä lainkaan. Kyläkaupan pitäjän kirjoihin vain merkitään tulot ja menot. Huonoinakin kalavuosina kaupasta saa velaksi tarpeita. Kaikista huolehditaan edes jotenkin. Myöhemmin yksityisyrittäjyys tulee horjuttamaan tätä haurasta tasapainoa ja sitten vielä kommunistien suuri moukari. Olikin kiehtovaa päästä seuraamaan eri aatteiden vaikutuksia kyläyhteisöön ja sen toimintaan. Näkökulmia pyöritellään eikä mikään ole täydellinen. Aina joku joutuu kärsimään kirvelevän tappion.
Salka Valka oli teos joka vei karuun vuonomaisemaan köyhyyden äärelle. Oli murrosten vuodet Islannissa. Teos jakautuukin kahteen osioon, joista ensimmäinen koskee Salka Valkan lapsuutta ja Pelastusarmeijan vaikutusta kylässä. Ja toinen osa kun Salka Valka on jo kasvanut nuoreksi toimeliaaksi naiseksi ja kommunismi saapuu kylään. Henkilöt eivät todellakaan olleet tätydellisiä. Minua suorastaan yökötti Salka Valkan isäpuoli ja hänen pakkomielteensä Salka Valkaa kohtaan. Arnaldur taas oli sellainen haihattelija, joka ei ymmärtänyt realimaailmasta mitään. Ja entäpä Salka Valkan äiti, joka loittonee tyttärestään ajatellessaan oman rakastajansa haluavan tätä enemmän kuin itseään. Voi Salka Valkaa! Hän silti jaksoi aina ponnistaa. Hän eli omaa elämäänsä ja käytti peräti naisena housuja välittämättä toisten mielipiteistä. Tämä oli mielenkiintoinen syväsukellus Islannin maaseudun tuppukylään niin henkilökohtaisiin kuin yhteiskunnallisiin pyörityksiin Laxnessin maalailevan kerronnan saattelemana.
Tähdet: 4 / 5
Muualla luettu: Kirjasähkökäyrä, Tuijata, Kirjakaapin kummitus, Luettua ja maistettua, Kirja-aitta, Jokken kirjanurkka ja Kirjavinkit