lauantai 12. maaliskuuta 2022

Taivaallinen vastaanotto - Jukka Viikilä


Kirjan nimi
: Taivaallinen vastaanotto
Kirjoittaja: Jukka Viikilä
Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: 2021
Sivumäärä: 377
Mistä: Kirjastosta
 
' s. 13
Ties kuinka kauan veri on kiertänyt sydämessäni väärään suuntaan. '
s. 10
 
Taivaallisessa vastaanotossa kirjailija Jukka Holm on juuri läpikäynyt vakavan avosydänleikkauksen. Päästyään sairaalasta kirjoittaa hän uuden menestysteoksensa, jonka nimi on myös Taivaallinen vastaanotto. Tuossa teoksessa hän kuvaa elämäänsä ja tuntojaan, joita sydänleikkaus on hänessä herättänyt. Yleensähän asioita rupeaa katsomaan täysin uudesta perspektiivistä, kun hahmottaa elämän haurauden. Pääsemme siis seuraamaan otteita tästä teoksesta ja siten kuvitteellisen Jukka Holmin elämästä, jossa on kuitenkin joitakin yhtymäkohtia myös oikeaan kirjailija Viikilään, joka on myös voittanut aiemmin Finlandian ja vastikään käynyt läpi avosydänleikkauksen - vaikkei autofiktiosta voidakaan puhua. 

Jukka Holmin sairaskokemuksen, sydänpohdintojen ja salasuhteen läpikäynnin lisäksi tapaamme aimo annoksen lukevia suomalaisia. He kommentoivat Holmin teosta, josta jokaisella on mielipiteensä. Osa pohtii elämää yleisemminkin. On nuorta kirjailijanalkua, joka tuskailee kirjoitusprosessin kanssa ja katselee katkerana muiden menestystä. On taksikuskia, joka on menettänyt vaimonsa ja joka lukee Taivaallista vastaanottoa samalla kun kyyditsee varakasta miestä, joka nukkuu hänen takapenkillään. On ohivilahtavia ihmisiä jotka nostavat esiin niin hifikaiuttimet, mustakalojen kolme sydäntä kuin kirjallisuuden sisimmän etsinnän kukin tavallaan. Erityisesti sydän ja kirjallisuus eri muodoissaan puhuttavat monia. Tästä kaikesta ja niin paljon muusta on tämä mosaiikki Taivaallinen vastaanotto koottu.

' Kun kirja tarjoaa minulle uuden ajatuksen, etsin sen totuutta tunteistani. Ei ole eroa sillä, onko kyse luonnontieteellisestä tiedosta vai epämääräisemmästä, hyväksyn tai hylkään ajatuksen tunteitteni perusteella. Pääasia että koen oloni turvalliseksi, että ajattelen itsestäni hyvin. Kaikki faktat ovat tunnekysymyksiä.
Totuuden tiellä ei koskaan ole ymmärtämättömyys, vaan pelot, koetut vääryydet ja menneet kärsimykset.
WALT '
s. 103
 
Taivaallinen vastaanotto on ehdottomasti teos, joka jakaa mielipiteitä. Se on myös voittanut Finlandia-palkinnon, joten olihan se siis pakko ottaa lukulistalle, jotta voin muodostaa oman mielipiteeni kaikkien niiden jo teoksessa itsessään esitettyjen lisäksi. 'Romaani, josta ja jonka kirjoittajasta jokaisella on pian mielipide' pitää kyllä hyvin kutinsa tämän teoksen kanssa. Vaikka tiesin jo etukäteen, että tämä on eräänlainen kommentaari, tai Viikilän mukainen himmeli, omakohtaisesta romaanista ja sen vastaanotosta, niin en kyllä ollut osannut odottaa aivan tällaista sillisalaattia mitä sain. Itse teos siis kirjaimellisesti kostui noista lyhyistä muutaman rivin otteista. Osa oli lukevien ihmisten ajatuksia ja toiset Holmin Taivaallinen vastaanotto teoksen otteita, kuitenkin hyppien milloin sivulle 10, 328, 111... Ensireaktioni olikin siis voi ei taas tällainen monimutkainen muka hieno ja taiteellinen Finlandia-voittaja!

Isoin kysymys teoksen kanssa olikin, miten ihmeessä saada siitä mitään otetta. Tällä kertaa suosittelenkin lukemaan takakansitekstin etukäteen, jotta aloittaessa on edes vähän tikkua pidempää sen suhteen mistä ihmeestä tässä on kyse. Voin hyvin nähdä, että toisille tämä omintakeinen lähes aforismi teosta muistuttava rakenne voi olla mullistava kokemus. Minulla oli puolestaan hyvin suuria vaikeuksia päästä teoksen kanssa samalle aaltopituudella. Välissä oli aina paikoin ajatuksia herättävä pätkä, mutta enimmäkseen lyhyet kappaleet vain vilahtivat silmissä ja tympääntyneenä tarvoin vain sitkeästi eteenpäin. Onneksi siinä sadan sivun paikkeilla rupesin kuitenkin saamaan viimein otetta teoksesta. En tiedä totuinko vain sen omanlaiseen kerronnan rytmiin vai muuttuivatko kerronnan pätkät minulle puhuttelevampiin aiheisiin. Vikkilän teoksessa on varmaankin lähemmäs sadan eri henkilön puheenvuoroja. Näin se pitää huolta, että lähes jokaiselle lukijalle on jotakin joka kaikuu.

Taivaallinen vastaanotto oli minulle siis hyvin ristiriitainen lukukokemus. Aluksi vihasin sitä, mutta loppua kohden rupesin pitämään sitä peräti nerokkaana! Kuinka se onnistuukin tarjoilemaan niin osuvan läpileikkauksen lukevasta Suomen kansasta ja sen moninaisista ajatuksista. Teos ei itsessään ole vaikea tai pureudu mihinkään aiheeseen kovin syvälle vaan se keskittyy tarjoilemaan fragmenttisia pintaraapaisuja vähän joka suuntaan. Ähky saattoi tulla helposti lukiessa näitä irrallisia palasia, mutta toisaalta tämän teoksen lukeminen ei vaadi suurta keskittymistä tai paneutumista, sillä siitä voi lukea yksittäisiä otteita eteenpäin myös hyvin pienissä määrissä. Oikeastaan tuntui kuin olisi lukijana seisonut Helsingin kadulla ja seurannut katuvilinää, jossa ohitsesi menee jatkuvasti uusia ja keskenään erilaisia ihmisiä. Perätysten voidaan kuvata sairaalakahvilaa, kirjojen mahdollisia rakenteita, kommentteja taksikuskin asiakkaista sekä mustekalojen sydämiä niin onhan se sekavan kuuloista, mutta kun siihen tottui niin loppupeleissä varsin viihdyttävää. Olen nyt lukenut monia todella hyviä kotimaisia teoksia viime vuodelta (Kanton Rottien pyhimys, Saision Passio sekä Riikosen Matara) enkä olisi välttämättä nostanut juuri tätä Viikilän teosta ylitse muiden. Toisaalta on pakko nostaa hattua tälle uudelle kerrontatavalle, jonka Viikilä on ottanut omakseen, laajentaen näin taas omalta osaltaan kotimaisen kirjallisuuskentän monipuolisuutta. Tämä ei todellakaan ole tusinatavaraa vaan luovaa toteutusta ja rajojen rikkomista, jota lukiessa jää fiilis että nyt lukee kirjallista tapausta.
 
' (auladramaturgia)
Virvoittavin piirre Taivaallisessa vastaanotossa on sen tilallisuus. Romaani ei muutu loppuaan kohti. Ulosmeno on samassa sisääntuloaulassa, mistä aikoinaan astuimme sen maailmaan. Nyt vain tunnemme sen merkillisyydet paremmin ja kokemuksemme on syvemmällä tavalla viihtyisä.
JONNA '
s. 74
 
Tähdet: 4 / 5
 
 

2 kommenttia:

  1. Minua kiinnostaa tämä teos kovasti. Usein pidän kokeilullisista teoksista. Tämä tuo hieman mieleeni RECin, jossa oli myös monenlaisia tasoja ja käytäviä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo paljon lukevana on aina virkistävää kokea jotain uutta ja innovatiivista. En olekaan tuohon RECiin tutustunut, mutta voisi olla jännä kokemus.

      Poista