Kirjoittaja: Claire Keegan, suomentanut Kristiina Rikman
Lukija: Jukka Pitkänen
Julkaisija: Tammi
Julkaisija: Tammi
Julkaisuvuosi: 2022, suomennos ja äänikirja 2023
Kesto: 2h 9min
Mistä: Äänikirjapalvelusta
On talvi ja joulu kolkuttelee jo aivan ovella. Irlantilainen Bill Furlong on vastuussa kylän hiili ja koksi toimituksista eli kiirettä pitää. Hänellä on viisi ihanaa tytärtä ja he kirjoittavat joulupukille lahjatoivelistaansa. Kaikki on juuri niin kuin olla pitää. On vuosi 1985.
Eräs iso toimitus on kylän luostarille. Luostarin hiilivarastosta Furlong löytää kuitenkin kauhukseen nuoren tytön lukittuna. Kyllähän luostarin tiloissa toimii Magdalena pesula, jossa syntiset naiset pesevät pyykkiä kaiket päivät, mutta näinkö näitä tyttö raasuja kohdellaan? Vaikka tytöt ovat hairahtaneet ja synnyttäneet aviottoman lapsen niin kai heillä jokin ihmisarvo on? Tyttö jää Furlongin mieleen pyörimään, mutta kaikki käskevät hänen ummistaa silmänsä. Kaikille jaloille ei kuulu astua. Mutta voiko Furlong kääntää selkänsä tytölle? Onhan nyt sentään joulu ja inhimillisen lämmön aika.
Ilmestyessään tuntui, että tämä pieni joulukirja tupsahti esiin lähes jokaisen blogista. Ylistäviä ja ihastuneita arvioita tuli vastaan jatkuvasti, ja siten odotukseni kohosivat jälleen hyvin korkeiksi. Ehkä jälleen hiukan liiankin korkeiksi. Sillä kyllä, Keeganin romaanissa on sitä aitoa joulunhenkeä ja -odotusta eikä nykyajan materialistista hössötystä. Sen lisäksi siinä on tuo syvempi historiallinen konteksti Magdaleena pesuloiden väärinkäytöksistä ja inhimillisestä kärsimyksestä. Eli joulua ja koskettavuutta samassa paketissa. Jotenkin jotain tuntui silti jäävän uupumaan. Teos ei missään nimessä ollut huono, mutta samalla se ei päässyt koskettamaan syvältä sisältäni. Tarina on hyvin lyhyt ja ehkä sen vuoksi se ei kyennyt luomaan niin vahvoja jännitteitä ja syviä henkilökuvia, että se olisi sykähdyttänyt niin kuin ylimitoitetut odotukseni olisivat olettaneet.
Ajatuksia Nämä pienet asiat kuitenkin herätti paljon. Kuinka haastavaa onkaan nousta kaikkien kyläläisten, auktoriteettien ja jopa oman perheen mielipiteitä vastaan. Astua sille tielle minkä tietää sydämessään olevan oikein, vaikka saisikin muiden halveksunnat siitä niskaansa. Uskomatonta kuinka kaikki ovat voineet ummistaa silmänsä Magdalena pesuloiden kauheuksilta. Kuinka perheet ovat hylänneet raskaana olevat tyttärensä luostariin pakkotyöhön ja orjuuteen samalla kun heidän vastasyntyneet lapset riistetään heidän maitoa tihkuvilta rinnoiltaan. Ja kansa on antanut tälle hiljaisen hyväksyntänsä ja ilolla käyttänyt pesulan palveluita, joista tuli ensiluokkaista pyykkiä aina takaisin... Hrr kuinka kylmäävää. Ja viimeinen tällainen laitos suljettiin irlannissa vasta 1996. Keeganin teos ei kuitenkaan mässäile kauheuksilla, vaan sen tunnelma on kaikesta huolimatta inhimillinen ja jouluisen lämmin. Siinä on uskoa ihmeisiin ja hyvyyden voittoon. Bill Furlong on nimittäin päättänyt toimia oikein. Harmi, että kaikkia tyttöjä ei millään kukaan voinut noista laitoksista pelastaa.
Tähdet: 3.5 / 5
Muualla luettu: Kirsin Book Club, Tuijata, Lumiomena, Leena Lumi, Kirjakaapin kummitus, Kirja hyllyssä, Kirjojen keskellä, Kirjakaapin avain, Mummo matkalla, Kirjojen kuisketta, Kirjaluotsi, Kartanon kruunaamaton lukija, Kirjasähkökäyrä, Anun ihmeelliset matkat, Kirjareppu ja Kirjavinkit
Keegan kirjoittaa niin vähällä niin paljon <3
VastaaPoistaTotta hänellä on taito kertoa suuria asioita hienovaraisesti pienessä paketissa :)
Poista