Silmänkääntäjä - Sarah Waters

Kirjan nimi: Silmänkääntäjä (Fingersmith)
Kirjoittaja: Sarah Waters, suomentanut Helene Bützow
Kustantaja: Tammi
Julkaisuvuosi: 2002, suomennos 2006

Sivumäärä: 673

Mistä: Kirjastosta

 

' Me kaikki Lant Streetillä oltiin jossakin mielessä varkaita. Mutta me oltiin sen sortin varkaita, jotka ei niinkään itse varastaneet vaan helpotti ja edesauttoi muiden juonikkaita tekoja. Jos olinkin tuijottanut silmät pyöreinä, kun Flora työnsi käden hameen repeämään ja otti sieltä kukkaron ja hajuvesipullon, toista kertaa en enää yllättynyt, sillä päivän piti olla tosi pitkäveteinen, jos kukaan ei tullut herra Ibbsin kauppaan kassi tai paketti takin vuoriin tai hattuun ommeltuna taikka hihaan tai sukkaan piilotettuna. '

s. 12

 

Susan 'Sue' Trinder elää 1860-luvun Lontoon pahamaineisissa kortteleissa varastettua tavaraa myyvän herra Ibbsenin sekä ei-haluttujen lapsien myyntiä pyörittävän rouva Sucksbyn kanssa. Talossa vuodet vierivät ja lapset vaihtuvat. Paitsi Sue, joka on rouva Sucksbyn suosikki ja suojelema - aivan kuin oma lapsi, jota rouva Sucksby ei ikinä saanut. Eräänä päivänä herrasmiesvaras Gentlemanni saapuu taloon mukanaan ehdotus, jonka avulla kaikki voisivat rikastua. Hän vain tarvitsee 17-vuotiaan Suen apua päästäkseen tavoitteeseensa. Suen on nimittäin pestauduttava maailmasta tietämättömän ja viattoman perijättären palvelusneidoksi ja autettava Gentlemannia hänen kosioyrityksessään.

 

Maaseudun kartanossa elelee puolestaan 17-vuotias perijätär Maud. Hänen elämänsä on kuitenkin kaukana loistosta. Kartano rapistuu ympäriltä ja Maudin kirjoihinsa omistushaluisesti suhtautuva eno pitää koko taloa vallassaan. Kaikki on kellontarkkaa, kovia ääniä ei siedetä ja valoa ei nyt ainakaan saa päästää sisälle! Maud elelee elämäänsä vankina, kun muuan herrasmies Richard Rivers saapuu taloon. Uskaltaisiko Maudin pelokas mieli viimein kurkotta kohti vapautta?

' Me ajattelimme siinä salaisuuksia. Oikeita ja pahoja salaisuuksia. Niitä oli enemmän kuin jaksoi laskea. Kun yritän nyt miettiä mielessäni, kuka tiesi mitäkin ja kuka ei tiennyt mitään, kuka tiesi kaiken ja kuka oli huijari, minun on pakko lopettaa ja jättää koko homma sikseen, kun päätä alkaa huimata.'

s. 136

Silmänkääntäjä on nimensä mukaisesti täynnä juonia ja punoksia. Kaikilla on omat agendansa, joiden mukaan he toimivat ja punovat verkkoaan. Kuka siis lopulta huijaa ketä ja miten? Se selviä lukemalla tämä kiehtova teos, joka ei millään malta päästää otteestaan. Oikeastaan aina kun luulin saaneeni punaisen langan päästä kiinni tulikin uusi maton veto jalkojen alta, joka muutti kaiken. Välilä vain tuijotin eteeni ja haukoin henkeä ihmetellen uutta kerrosta, jonka Waters juoksutti lukijoidensa eteen. Vaikka siis haluaisin kovasti puida teoksen juonilankoja, halua säästää ne lukukokemukseen, jotta muutkin voivat päästä nauttimaan näistä silmänkääntötempuista.

Kaikki ei kuitenkaan ollut aivan auvoista lukukokemuksessa. Watersin teksti iski varsinkin aluksi kasvoille tuolla puhemaisella kirjoitustyylillään. Teoksen kertojat myös selkeästi kertoivat tarinaansa tulevaisuudesta aina välillä itsekin kommentoiden omaa naivuuttaan tai olisipa hän silloin jo tiennyt asioiden oikean laidan. Tämä on toimiva tehokeino, mutta olisin ehkä käyttänyt sitä hiukan säästeliäämmin. Henkilöhahmoihin oltiin myös pyritty rakentamaan kerroksia ja syvyyttä, mutta se ei täysin tavoittanut minua. Suen ja Maudin välien kehittymistä ja orastavaa rakkautta kuvattiin kauniisti, mutta muista oli vaikeampi saada otetta. 

Juonenkäänteidensä puolesta Watersin teos oli siis varsin herkullinen. Ikävä kyllä kielellisesti teksti ei ollut mitenkään erityistä eivätkä henkilöt lähteneet uudella tavalla lentoon, joka olisi antanut teokselle sen viimeisen silauksen. Jotkin ratkaisut olivat myös hiukan naiiveja. Odotukseni olivat tälle teokselle todella korkealla ja se ei lopulta aivan yltänyt täyttämään niitä. Selkeästi Watersilla on kuitenkin taitoa sormissaan ja voin hyvin kuvitella tarttuvani tulevaisuudessa hänen johonkin toiseen kehuttuun romaaniin. Miljöö 1800-luvun Lontoon alamaailmoineen, ränsistyvine kartanoineen ja kammottavine hullujenhuoneineen yhdistettynä nerokkaisiin juonipunoksiin toimi tarpeeksi ainakin tälle lukijalle.

Tähdet: 3.5 / 5

 

Muualla luettu: Kulttuuri kukoistaa -kirjablogi, Todella vaiheessa, Rakkaudesta kirjoihin, Saran kirjat, Ullan luetut kirjat, Kotona kirjassa, Kirjanainen, Savannilla, Sallan lukupäiväkirja, Ja kaikkea muuta ja 1001 kirjaa ja yksi pieni elämä