torstai 27. huhtikuuta 2023

Taivas - Piia Leino


Kirjan nimi
: Taivas

Kirjoittaja: Piia Leino
Kustantaja: S&S
Julkaisuvuosi: 2017
Sivumäärä: 250
Mistä: Kirjastosta
 
' Taivaassa ihme tapahtuu välittömästi joka ikinen kerta, tänäänkin. Rauha lipuu Akseliin jokaisen aistin kautta, lehdenvihreänä ja ruohontuoksuisena tai vitivalkoisena ja pakkasenkirpeänä, aina pohjimmiltaan samana. Akseli unohtaa ajan ja itsensä. Hän vain lepää olemassaolossaan, täydellisenä, vailla rajoitteita. Hän saattaa kulkea mielijohteidensa mukaan ja lojua auringon lämmössä rannoilla ja niityillä eikä epäile, että jossain muualla olisi vielä parempi. Taivaan todellisuudesta puuttuu historian raskaus, Taivaan maailma ei luonut ihmistä raapimaan elantoa kylmästä kamarastaan, vaan ihminen loi sen omaksi ilokseen. '
s. 32
 
Helsinki 2058. Akseli elää maailmassa, jossa todellisuus on kärsimystä ja ainut elossa olon tarkoitus on päästä virtuaalimaailma Taivaaseen. Taivas turruttaa aistit ja luo täydellisen rauhan. Siellä voi valita haluaako tänään kulkea Babylonin riippuvissa puutarhoissa, käyskennellä Normandian rantahiekoilla tai valita vaikkapa tutkia vanhanajan nostalgista Helsinkiä. Valitsit mitä tahansa olet tyytyväinen. Jokainen solusi tarve on tyydytetty. Kuinka tuollaisesta maailmasta kukaan haluaisikaan enää palata arjen todellisuuteen?
 
Tämän virtuaalimaailman koukuttamana ihmiset istuvat nyt kotitalojensa seinien sisällä. Ketään ei kiinnosta tehdä mitään todellisuudessa. Rakennukset rapistuvat, mitään ei tapahdu. Rajat ovat kiinni ja totalitaarinen valtio on vallassa. Lapsia ei ole syntynyt pitkään aikaan. Kaikki elävät kuin unessa vain odottamassa seuraavaa Taivas-matkaa. Tässä tilassa on myös Akseli. Töitä on kuitenkin pakko tehdä, jotta saisi päivittäisen viisituntisen Taivaassa. Hän on tutkija, mutta addiktioltaan hän ei saa edes kokonaisia lauseita paperille. Kaikki kuitenkin muuttuu, kun hän päätyy osaksi lääkekokeilua ja tapaa Taivaassa naisen, jonka hän haluaisi palavasti tavata myös todellisuudessa. Voisiko elämällä olla sittenkin vielä jotakin muutakin tarjottavaa kuin loputonta Taivas-ajan odottelua?
 
' - Mietin sitä tänään ennen kuin tulit. Ehkä olen tiennyt sen jo vuosia. Taivas on perillä, mutta ehkä meidän ei kuuluisi olla perillä. Ehkä meidän kuuluisi vain etsiä ja yrittää tehdä lapsia ja jättää kaipuu heille perinnöksi, jotta hekin voisivat yrittää selvittää, mitä perillä on.
- Eikö se olisi julmaa? Tehdä lapsi ja sanoa ettei voi antaa hänelle Taivasta, vain loputonta etsintää?
- Olisi tietenkin. Mutta ehkä vielä julmempaa on todeta, ettei enää ole mitään löydettävää. '
s. 190 
 
Leino on dystopiassaan tarttunut isoihin teemoihin, joiden alut ovat jo nyt nähtävissä arjessamme. Ruudut vievät jo ihmisten kaiken huomion. Oli sitten kyse junasta, ravintolasta tai ihan vain yhdessäolosta niin puhelin vie keskittymistä. Tuo ruutu kaappaa houkuttelevuudellaan ja kas kummaa yhtäkkiä huomaatkin tuntien jo kirmanneen somea selatessa. Ajattele jos tämä on tilanne jo nyt. Entä sitten kun on virtuaalilasit ja -puvut, jolloin elämys on täydellinen? Entä kun tuo virtuaalimaailma on vielä itsessäänkin optimoitu tyydyttämään kaikki tarpeesi? Mitä todellisuudella on silloin enää tarjottavaa? Syntyvyys on Suomessa jo nyt laskussa eikä Leinon maailma anna tulevaisuudesta sen parempaa kuvaa. Ketä nyt kiinnostaisi kohdata oikeassa elämässä ihmisiä ja kantaa vastuuta toisesta oliosta. Helpompi vain tyydyttää omia hedonistisia tarpeitaan Taivaassa, omassa rauhan kuplassaan ilman riitasoinnun sointua.
 
Olen jo pidempään katsellut Leinon dystopia teoksia. Jokaisessa näissä kirjoissa nimittäin tartutaan johonkin ajankohtaiseen teemaan ja lähdetään sitä kerimään auki. Päätinkin aloittaa Leinon tuotantoon tutustumisen tästä dystopioiden ensimmäisenä kirjoitetusta teoksesta, vaikka koin seuraavien osien aihepiirit vielä himpun verran kiinnostavimmiksi. Tämä teos imaisi minut silti syövereihinsä tarkastelemaan kehityssuuntaamme otsa rypyssä. Teoksen kolmesta osiosta (Harmaa, Punainen, Valkoinen) viimeisessä tarina lähtee minun makuuni hiukan liiaksi Akselin ja Iinan ihmissuhteiden seurantaan, sillä koen Leinon olevan vahvimmillaan kuvatessaan tuota suurempaa yhteiskunnallista kehää ja ihmisten apatiaa. Kokonaisuutena kuitenkin kiinnostava teos ja varmasti aion palata Leinon tuotannon pariin tulevaisuudessakin. Olkoon se toivottavasti valoisampi kuin tämä 2058 vuoden Helsinki.
 
Tähdet: 3.5 / 5
 
 

4 kommenttia:

  1. Kuulostaa kyllä varsin kiinnostavalta - ja huolestuttavalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo Leino osaa kyllä poimia kiinnostavia ajatusleikkejä näihin dystopioihinsa, jotka saavat kyllä ajattelemaan. Toivottavasti tulevaisuus ei tule olemaan tuollainen...

      Poista
  2. Tämä dystopiateos tulevaisuudesta oli todella kiinnostava.
    Vappuiloa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että tykkäsit myös! Dystopioiden avulla pystyykin tarkastelemaan näitä mahdollisia tulevaisuuskuvia ja vielä muuttamaan kurssia.
      Hyvää vappua myös sinulle :)

      Poista