keskiviikko 14. tammikuuta 2026

Merenpeitto - Olli Jalonen


Kirjan nimi
: Merenpeitto
Kirjailija: Olli Jalonen
Lukija: Aku Laitinen
Julkaisija: Otava
Julkaisuvuosi: 2019, äänikirja 2019
Kesto: 12h 14min
Mistä: Äänikirjapalvelusta
 
Taivaanpallossa kohtasimme nuoren Angus-pojan Saint Helenan saarella. Kun saaren tilanne kärjistyi liiaksi, lähti hän jäniksenä laivan matkassa kohti Englantia tavoitteenaan löytää saarella kerran tutkimuksiaan tehnyt tiedemies herra Halley. 
 
Nyt Angus on kuudentoista ja viettänyt jo vuosia herra Halleyn taloudessa. Hän tekee palvelijan tehtäviä, mutta tarvittaessa hän myös auttelee herra Halleyta tämän tutkimuksissa. Tällä kertaa onkin aika suunnata katse pois taivaalta kohti Thamesin sameita vesiä. Herra Halley on nimittäin suunnittelemassa eräänlaista vesikelloa, jonka avulla voisi oleskella veden alla. Ja kukapa muu kuin Angus pääsee hänen koekaniinikseen näihin tutkimuksiin.
 
Heti alkuun todettakoon, että minulla oli tätä teosta aloittaessa hyvin kahtiajakoiset olotilat. Taivaanpallossa minua kiinnosti paljon Angusin syvälliset lapsentasoiset pohdinnat maailmasta ja herra Halleyn osuudet, mutta teoksen pääpaino oli harmillisen paljon Sain Helenalla. Jalosen kirjoitustyyli sai myös niskavillani nousemaan pystyyn. Appeni on kuitenkin tätä toista osaa säännöllisesti suositellut. Päätinkin nyt siis antaa Angusille toisen mahdollisuuden.
 
Merenpeitto imaisikin minut matkaansa välittömästi. Nythän oltiin jo Lontoossa ja teoksen pääpaino oli juuri siinä kaipaamassani, herra Halleyn tutkimuksissa. Kuinka kiinnostavaa olikin päästä seuraamaan tuon 1600-luvulla eläneen tutkijan mielenliikkeitä ja nuoren Angusin ajatuksia tästä kaikesta! Hänessäkin oli nimittäin pienen tutkijan vikaa. Hänen mielensä oli avoin uusille asioille. 
 
Toisaalta en voinut olla säälimättä Angusia, joka kasvaa aikuiseksi, mutta silti pysyy Halleyn perheessä eräänlaisena palkattomana palveluspoikana. Hän ei päässyt elämässään eteenpäin vaikka potentiaalia olisikin ehkä ollut. Sen sijaan hän keskitti koko elämänsä ihailemansa herra Halleyn seuraamiseen. Angus ei siis oikein sopinut kummankaan maailman joukkoon. Hän teki palvelijan töitä ja nukkui portaiden alla eikä siten ollut perheenjäsen tai edes Halleyn virallinen apulainen. Toisaalta hän kuitenkin sai syödä perheen kanssa samassa pöydässä, kunhan heillä ei ollut vieraita. Näin hän ei oikein kuulunut minnekään eikä onnistunut luomaan ihmissuhteita. Ehkä siksi Halley pysyikin hänen maailmansa keskuksena.
 
Sain tosiaan tästä kirjasta viimein sitä, mitä odotin jo ensimmäisestä osasta. Oli myös kiehtovaa päästä näkemään Halleyn muitakin tutkimuksia, sillä useinhan hänet muistetaan ennen kaikkea tähtitieteen saralla. Nyt päästiin kuitenkin sukeltamaan pinnan alle ja jopa tutkimusmatkoille merille. Olen myös ennenkin huomannut, että mikäli kirjoitettu teksti on jotenkin haastavaa, kuten tajunnanvirtamaista tai murteella kirjoitettu, niin kuunneltuna nämä eivät enää tökikään. Silloin voin vain heittäytyä luetun teoksen siiville ja nauttia. Uskonkin tämän teoksen kuuntelun olleen minulle oikea valinta. Nyt pystyin keskittymään Angusin ajatuksiin maailmasta ja Halleyn tutkimuksiin. Ja kuinka kiinnostavia ne olivatkaan!
 
Tähdet: 4 / 5
 
Muut lukemani osat:
 

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti