Kirjan nimi: Aviomiehen salaisuus
Sarja: Ilona Berg ja englantilaiset murhat #1
Kirjailija: Helena Steen
Lukija: Anniina Piiparinen
Julkaisija: Docendo
Julkaisija: Docendo
Julkaisuvuosi: 2025, äänikirja 2025
Kesto: 10h 25min
Mistä: Äänikirjapalvelusta
Ilona Berg on nuori nainen, jonka opinnot ovat jääneet kesken perheen köyhdyttyä. Onneksi varakas liikemies Berg iskee kuitenkin silmänsä häneen. Näin Ilona lähtee tuoreen aviomiehensä kanssa kohti tämän kotimaata Englantia. 1920-luvun helmikuinen Lontoo on hämyisän sumun valtaama, eikä siten näytä parhaita puoliaan. Eipä sen puoleen, että Ilona pääsisi Lontoon katuja tutkimaan, sillä kontrolloiva aviomies pitää huolen siitä, että tämä pysyy visusti hotellissa. Itse mies kuitenkin lähtee illalla ulos - palaamatta enää koskaan.
Seuraavana päivänä lehdessä on kohuotsikot Bergin pariskunnan murhasta. Mutta kuka on tuo nainen joka on murhattu toiseen hotelliin hänen aviomiehensä kanssa? Entä miksi aviomies oli ollut niin hermostunut ennen lähtöään? Voisiko tällä olla yhteyksiä Venäjälle? Scotland Yardia avustava aatelistaustainen herrasmiesetsivä Henry päättää ottaa Ilonan siipiensä suojaan. Onhan tämä mahdollisesti vaarassa. Ilona osoittautuu kuitenkin varsin kekseliääksi nuoreksi neidoksi. Ja hän on päättänyt saada miehensä murhaajan selville, joko Henryn avulla tai ilman.
Oi olipa tämä Ilona Bergistä kertova uusi sarja mukava tuttavuus cozy crimen rintamalla. Itsehän en voi sietää liikaa verta ja suolenpätkiä, mutta cozy crime Agatha Christien hengessä uppoaa minuun kuin kuuma veitsi voihin. Tämä Steenin teos osuikin lukumakuuni täydellisesti. Siinä oli mukavan rauhaisa rytmi selvittelyssä ja tiettyä vanhan ajan henkeä. Samaan aikaan pääparin välillä oli mukavaa jännitettä aistittavissa kuin Lynn Messinan Beatrice Hyde-Claire ratkaisee sarjassa, jota oikeastaan luenkin vain tuon herkullisen suhteen kehityksen vuoksi.
Steenin dekkari tarjosi tämän lisäksi mitä herkullisimman miljöön. 20-luku on kiehtova aika ja Ilonan matkassa päädyttiinkin niin ilolintujen joukkoon hämyiselle klubille kuin perienglantilaiseen kartanomiljööseen palvelusleeraamaan kuin Downton Abbeyssa konsanaan. Entäpä Henryn koti kamaripalvelijoineen. Ah kuinka rakastinkaan tuota ajankuvaa! Ja jotenkin tuo koko murhajuonikin oli sen verran nerokas, että ainakin minun hoksottimeni osoittivan kyllä toisaalle kunnes lopun jännitysnäytelmä astui kuvaan.
Tämä teos vei ainakin tämän lukijan sydämen. Ilona on kiehtova hahmo, joka joutuu jos jonkinlaisiin kiipeleihin. Niistä hänen onkin selviydyttävä nopeiden hoksottimiensa avulla - ja ehkä joskus turvautuen myös Henryn auttavaan käteen. Ei kuitenkaan liian innokkaasti. Mukava oli myös päästä seuraamaan välillä Henryn tutkimusten edistymistä ja niitä ajatuksia joita neuvokas rouva Berg hänessä herättikään. Toivottavasti tämä teos saisi pian jatkoa, sillä ainakin tämä lukija on täysin myyty.
Tähdet: 4.5 / 5
Muualla luettu: Kirjasähkökäyrä, Lukutoukan luetut sivut ja Kirjavinkit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti