maanantai 4. lokakuuta 2021

Torstain murhakerho - Richard Osman


Kirjan nimi
: Torstain murhakerho (The Thursday Murder Club)

Kirjoittaja: Richard Osman, suomentanut Arto Schroderus
Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: 2020, suomennos 2021
Sivumäärä: 397
Mistä: Kirjastosta
 
' Elizabeth oli perustanut Torstain murhakerhon Pennyn kanssa. Penny oli ollut komisariona Kentin poliisissa monta monituista vuotta, ja hän toi mukanaan kansiokaupalla ratkaisemattomia murhia. Hänellä ei oikeastaan olisi saanut olla niitä kansioita, mutta kukapa niistä olisi tiennyt. Kun on tarpeeksi ikää, voi oikeastaan tehdä mitä lystää. Kukaan ei nuhtele, paitsi lääkärit ja omat lapset. '
s. 27
 
Englannin maaseudulla sijaitsee herttainen Coopers Chasen kylä, jonne ovat tervetulleita asumaan vain yli 65-vuotiaat seniorit. Kylässä asukkaat elävät aktiivista elämää erilaisine kerhoineen ja toimikuntineen. Palapelihuone on varattu torstaina kahdeksi tunniksi Taidehistorian ja Ranskan kielen keskustelutaitojen välissä Torstain murhakerholle. Tähän ryhmään kuuluvat Elizabeth, jonka menneisyys on luokiteltu top secretiksi, Ibrahim, joka on tarkkasilmäinen entinen psykiatri sekä ammattiliittojyrä Ron Ritchie. Uutena tulokkaana jengin on myös liittynyt ennen sairaanhoitajana toiminut Joyce, joka otti vanhainkotiin joutuneen entisen komisario Pennyn paikan.

Torstain murhakerhon porukka on tiivis. Huonevarauksen nimi, Japanilainen ooppera - vapaata keskustelua, varmistaa, että kukaan ei ilmesty uteliaisuuttaan paikalle kun murhajuttujen kansiot täyttävät pöytiä. Joyce liittyykin kerhoon Elizabethin kutsusta juuri sopivasti, sillä paikallinen rakennusurakoitsija löydetään kotoaan murhattuna. On aika heittää vanhat pölyttyneet kansiot syrjään ja keskittyä tähän tuoreeseen tapaukseen. Onneksi harmaahapsisella joukkiolla on omat suhteensa poliisiin, joilta saada ongittua ajantasaista tietoa. Sitten ei muuta kuin ratkaisemaan tapausta á la Torstain murhakerho.
 
' "Teillä näyttää olevan hiukan ahtaat oltavat siinä sohvalla, rikosylikomisario."
"Tapaamme näet normaalisti palapelihuoneessa", Joyce sanoo. "Mutta tänään ei ole torstai, ja Virkkaus & keskustelu on vallannut tilan."
" Virkkaus & keskustelu on melko uusi ryhmä, rikosylikomisario", Ibrahim sanoo. "Perustajajäsenet pettyivät Kudontaa & jutusteluun. Ilmeisesti liikaa jutustelua ja liian vähän kudontaa."
"Eikä pääaulaan ole nyt menemistä", Ron sanoo. "Nurmikeilailuklubilla on siellä kurinpitomenettely."
"Colin Clemence on nimittäin puolustanut marihuanan lääkekäyttöä", Joyce sanoo.
"Mitä jos antaisimme teidän istua tuolle vapaalle paikalle", Elizabeth sanoo, "niin pääsette käymään läpi koko jutun?"
"Oi kyllä", Joyce sanoo. "Se olisi ihanaa, mutta puhukaa sitten hitaasti, koska se ei ole meidän alaamme. Eivätkä herkut lopu tuohon sitruunakakkuun, tarjolla on vielä kahvi-saksanpähkinäkakkua." '
s. 120

Ahh Torstain murhakerho oli ihanan lempeää cozy crimea, joka piti otteessaan aivan viimeisille sivuille asti. Jo heti aluksi tykästyin Osmanin kerrontaa, jossa oli lempeää huumoria ja lämmintä kerrontaa. Tunnelmaltaan mieleeni nousi kanadalainen Pennyn luoma Three Pines sarjan ystävällinen kyläyhteisö, jossa on kuitenkin omat salaisuutensa, kun pinnan alle kurkistaa. Toisaalta kuten Christien  neiti Marpleissa on nähty niin joskus ihmisten on helpompi avautua herttaisille vanhuksille, jotka jaksavat kuunnella poliisien sijasta. Tässä olikin sitten vainukoiria peräti neljin kappalein, joten eläkeläiset laittoivat todella tuulemaan!
 
Kaikista uskottavin tai syvällisin kertomus Torstain murhakerho ei suinkaan ole. Aika paljon mutkia vedettiin suoriksi niin että kerhon jäsenet saivat tarvitsemansa tiedon hyödyntäen Elizabethin vanhoja kontakteja. Jokaisella myös tuntui olevan jotakin tunnollaan ja varsinkin loppua kohden selvitettäviä suurempia ja pienempiä mysteereitä rupesi jo olemaan roppakaupalla. Ei pidä kuitenkaan liiaksi takertua näihin seikkoihin, sillä Osmanin teos on lämmintä hyvän mielen cozy crimea, jossa erityisesti herttainen Joyce ja muut seniorit toivat hymyn huulille. Varsin mieluusti kietoutuisin vilttiin sohvannurkkaan ja palaisin tuonne seniorikylän pyörteisiin uudemankin kerran.

Tähdet: 4 / 5
 

4 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Juurikin sitä! Tämä cozy crime genre kyllä uppoaa minuun hyvin ja Osmanin teos on siitä malliesimerkki :)

      Poista
  2. Tästä on tullut aika kahtalaisia arvioita, mutta ajattelin kuitenkin kokeilla kun kohdalle sattuu kirjastosta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kunhan teosta ei ota liian tosissaan ja kaipaa luettavakseen jotakin kevyempää hyvän mielen cozy crimea niin voin kyllä lämpimästi suositella :)

      Poista