Anna ystävämme - L. M. Montgomery

Kirjan nimi: Anna ystävämme (Anne of Avonlea)

Sarja: Anna #2
Kirjoittaja: L.M. Montgomery, suomentanut Hilja Walldén

Lukija: Maija Risannen
Julkaisija: Saga

Julkaisuvuosi: 1909, äänikirja 2019

Kesto: 10h 51min

Mistä: Kirjastosta

 

Anna on nyt jättänyt nuoruusvuotensa taakseen ja valmistunut opettajaksi. Korkeakoulun sijasta on hän päättänyt jäädä Vihervaaraan Marillan tykö ja ottaa opettajattaren pestin paikallisesta koulusta josta hän itsekin on valmistunut vasta reilu vuosi sitten.  Vastuu on suuri vasta 16-vuotiaalle tytölle, jolla edelleen pää kulkee osan aikaa pilvissä. Tiettyä rauhoittumista on kuitenkin tapahtunut, vaikka kaikilta kommelluksista ei voidakaan välttyä. Heti aluksi tulee Anna esimerkiksi myyneeksi suutuspäissään naapurin lehmän vahingossa ja eräs talo kaupungissa saa aivan kammottavan värityksen ylleen. 

 

Annalla on kuitenkin vahvoja näkemyksiä ja ideologioita kuinka Avonlean uusi sukupolvi saadaan koulutettua eikä siihen suinkaan kuulu perinteinen vitsanheilutus. Anna perustaa myös Gilbertin, Dianan ja muiden kylän nuorison kanssa järjestön, jonka tavoitteena on yhteinen hyvä kylän ilmeen parantamiseksi. Tuleepa Anna myös kohdanneeksi useamman sukulaissielun, jotka ovat samalla haaveilevalla aaltopituudella kuin hänkin. Opettajattaren position lisäksi Annan vastuita lisäävät myös 6-vuotiaat lapset Dora ja Davy, jotka muuttavat Marillan ja Annan luokse Vihervaaraaan. Dora on kuin kiltein enkeli päällä maan, mutta Davy puolestaan tekee senkin edestä kepposia ja joutuu liemeen jos toisenkin. 

 

Anna ystävämme jatkaa Annan nuoruusvuodet teoksen ihanalla tunnelmalla, jossa kuvataan 1900-luvun pienen kyläyhteisön elämää ja sattumuksia, joihin sen rakkaat henkilöt päätyvätkään - Anna etunenässä. Tässä Anna on jo paljon kasvanut, mutta silti edelleen kuvaisin tätä kasvutarinana. Monet kerran Annan ideologian haaveet saavat kolauksen, mutta silti mikään ei voi taltuttaa tuota innokasta nuorta naista, jolla riittää rakkautta ja maailman kauneuden näkemistä vaikka muille jakaa. Sinänsä kuulostaa nykylukijan korvaan aikamoiselta, että jo 16-vuotias on opettamassa, sillä lapsihan hän on vielä itsekin monin tavoin. Tämän lisäksi Anna oli monien mielestä liiankin edistyksellinen, kun ei kannattanut fyysistä kurittamista rangaistuksena - ajatus, joka nykyään on jo itsestäänselvä. 

Jokin näissä Anna kirjoissa osuu ja uppoaa nostalgian nälkääni. Kuuntelin myös elämäni ensimmäisen äänikirjan (tiedän, olen hyvin myöhässä tästä junasta, mutta konkreettiset kirjat ovat vain niin rakkaita) ja on pakko myöntää, että olihan se kätevää kuunnella näitä sattumuksia ja Annan luonnon runollisen kaunista kuvailua samalla kun neuloi, siivosi tai keräsi marjoja. Montgomeryn kerronta on niin sydämellistä ja elämäniloista, että useampaan kohtaan oli pakko nauraa ääneen teoksen tapahtumille aiheuttaen ympäröivissä ihmisissä hiukan kyseleviä katseita. Annan oppilaiden aineet olivat niin hellyyttäviä ja Davyn jutut aivan mahdottomia. Tämä oli todellista hyvän mielen kirjallisuutta ja toimi äänikirja muodossa aivan loistavasti. Tuntui aivan kuin läheinen ystävä olisi kertonut hauskoja tarinoita. Pystyi vain jättää kädet toimimaan ja samalla antaa mielen lähteä rentouttavalle matkalle Avonlean kylään. Tämä tarina totisesti herätti lämpimän hymyn huulille.

Tähdet: 5 / 5

 

Muut sarjasta lukemani osat:

1. Annan nuoruusvuodet

 

Muualla luettu: Penni kirjoistasi, Yöpöydän kirjat, Tuulin viemää, Aleksin blogi, Kirjojen kuisketta, Sivutiellä, Cillan kirjablogi ja Kirjan pauloissa