Kirjailija: Iiris Leimu
Lukija: Maruska Verona
Julkaisija: Lind & co
Julkaisija: Lind & co
Julkaisuvuosi: 2023, äänikirja 2023
Kesto: 7h 48min
Mistä: Kirjastosta
Italialaisen äitinsä kasvattama Melinda elää täyttä nuoren naisen elämää Helsingissä. On menestyvä ura mainostoimistossa, Instagramissa riittää seuraajia ja viikonloppuisin voi kilistellä sampanjaa komeiden urosten kanssa. Pieniä kupruja on kuitenkin ilmassa. Mainostoimiston pomo sekä sängyn kautta kiipivä Henna koittavat tehdä hänestä syntipukkia mainoskotastroofiin ja siten saada hänet savustettua firmasta ulos. Työstressiä siis riittää, kun hän koittaa kynsin hampain pitää oikeutetusta paikastaan kiinni ja pelastaa tilanteen.
Onneksi töissä on kuitenkin ystävä, joka on päättänyt tarjota Melindalle irtiotto viikonlopun kylpylässä. Lumipyry kuitenkin yllättää sähköautoilevan Melindan matkalla. Apua hän saa läheiseltä laamafarmilta ja sen hyvin ärsyttävältä maajussilta. Onneksi edessä on kuitenkin rentouttava viikonloppu kylpylän poreissa ja hoidoissa... Vai onko sittenkään? Pian Melinda löytää itsensä uudestaan samaiselta laamatilalta. Ja huomaa, että eihän se maajussi niin mahdoton tapaus ollutkaan. Itse asiassa hänet onkin hyvin haastava karistaa mielestä. Toisaalta kaupungissa myös eräs hyvin varakas liikemies on myös iskenyt silmänsä Melindaan. Mitä siis tehdä. Valitako glamour vai tehdäkö hyppy tuntemattomaan?
Törmäsin tähän teokseen vastikään Annan Ruusun nimi -blogissa ja ajattelin tämän olevan täydellinen kirja eräälle ystävälläni, joka rakastaa laamoja ja alpakkoja. Kun kuitenkin selasin kirjaston äänikirjavalikoimaa, tämä osui uudestaan silmiini. Päätin siis itsekin sukeltaa tämän romanttisen tarinan pyörteisiin, kyllähän meistä jokainen nimittäin hiukan haaveilee siitä omasta maajussistaan.
Aivan aluksi minulla meni kuitenkin hetki löytää tarinan kanssa yhteinen sävel. Itse en välitä kaupunkilaisesta pintaliitoelämästä jota Melinda eli ja ihannoi. Merkkikengät tai cocktailit klubeilla eivät saa minua huokailemaan ihastuksesta. Enkä ole koskaan edes lähtenyt Instagramiin ja kotiruokaa arvostan enemmän kuin hienoja ravintolapöperöitä. Ei siis taida olla vaikea arvata kumman miekkosen kannatusjoukkoihin minä lukeuduin. Oikeastaan olisin välillä halunnut ravistella Melindaa ja huutaa hänelle miksi edes harkitset tuota toista, etkö näe millainen idiootti hän on!
Tarina kuitenkin heräsi henkiin, kun päästiin laamatilalle. Ai että sielu sai levätä tuolla maalaismaisemassa ja laamojen hauskojen kommellusten kanssa. Nauroin tätä kuunnellessa myös useamman kerran ääneen. Niin hersyviä sattumuksia Leimu on kirjoittanut sivuilleen. Loppujen lopuksi tämä olikin siis varsin toimiva romanttinen välipala, joka sopi mainiosti tällaiseen talviseen maisemaan. Varoituksen sananen tosin. Tämän lukemisen jälkeen saattaa tulla pakottava tarve googlettaa lähimmän laama- tai alpakkatilan sijainti.
Tähdet: 3.5 / 5
Muualla luettu: Ruusun nimi
Kuulostaa hauskalta tää! Kirjoja lukiessa ääneen nauraminen on niin ihanaa!
VastaaPoistaJoo se tunne kun voi täysin rentoutua kirjan parissa ja oikeasti iskee sinne nauruhermoon! Suosittelen lämpimästä kokeilemaan :D
PoistaLuit tämän! Mahtavaa, hauskaa että tartuit tähän :D Mä olisin myös mielelläni ravistellut Melindaa vähäsen. Mulle taas laamatila ei oo se mun unelmaympäristö, mutta Aaron oli vallan suloinen ja vaihtoehto 2 puolestaan... no, niljakas. Selvää oli siis mullekin, kenen joukoissa seison.
VastaaPoistaEn olisi varmaan ikinä löytänyt tämän pariin ilman sinun postausta, joten kiitos! :D Ja joo ei siinä kauheasti sympatioita tuo toinen vaihtoehto kyllä saanut. Mutta hauskaa että ympäristöpreferensseistä huolimatta Aaron herätti molemmissa lämpöä :)
Poista