Kuolema lähettää viestin - Agatha Christie

Kirjan nimi: Kuolema lähettää viestin (The Sittaford Mystery)

Kirjoittaja: Agatha Christie, suomentanut Anu Niroma
Kustantaja: Wsoy

Julkaisuvuosi: 1931, suomennos 1989

Sivumäärä: 263

Mistä: Omasta hyllystä

' "Tarkoitatteko - että kapteeni Trevelyan on kuollut?"

"Kyllä."

Syntyi tauko. Oli kuin kukaan ei olisi tiennyt mitä kysyä seuraavaksi tai miten suhtautua tähän odottamattomaan käänteeseen. Ja hiljaisuuden aikana pöytä alkoi uudestaan heilua. Rytmikkäästi ja hitaasti. Ronnie luki kirjaimet ääneen.

M-U-R-H-A... '

s. 18-19

 

Lumipyry on eristänyt pienen Sittafordin kyläyhteisön muusta maailmasta. Kinoksia vastaan kartanolle on kuitenkin kerääntynyt lähes koko kylän väki. Sittaford Housen kartanon on vuokrannut varakas ja sosiaalisia tapahtumia rakastava rouva Willet tyttärineen ja he ovat pitämässä kutsut. Koska kaikki eivät pelanneet bridgeä, ehdotetaan että he pelaisivat Pöydän pyöritystä eli eräänlaista spiritismiä, jossa henget ovat yhteydessä heilauttelemalla pöytää. Hauska ilta saa kuitenkin ikävän käänteen kun pöytä kertoo, että kartanon omistava kapteeni Trevelyan on kuollut - murhattuna.

Trevelyanin läheinen ystävä ja naapuri majuri Burnaby päättää uhmata kauhistuttavaa lumipyryä ja lähteä tarpomaan 6 mailin matkan Sittafordin lähikaupunkiin Exhamptoniin, jonne Trevelyan on muuttanut talveksi. Onhan kaikki spiritismi humpuukia, mutta silti jokin epäilys kalvaa hänen mieltään. Paikan päällä majuri Burnabyn pahin pelko käykin toteen, sillä Trevelyan löydetään talostaan murhattuna.

 

Komisario Narracott saapuu tutkimaan tapausta. Pian selviää, että tuolla hyvin kitsaalla muta rikkaalla kapteeni Trevelyanilla on neljä testamentin edunsaajaa. Pian tehdäänkin jo pidätys. Emily Trefusis tietää kuitenkin, että tämä ei voi olla mahdollista, sillä pidätetyn kihlattuna hän tuntee tämän toivottoman tyhmyrin läpikotaisin. Tämä päättäväinen ja toimelias nainen ottaakin sydämen asiakseen löytää todellinen murhaaja. Apurikseen hän saa hurmattua Daily Wiren lehtimies Charles Enderbyn, joka on sattuman oikusta osunut keskelle elämänsä tapausta, joka voisi kiidättää hänen uransa aivan uusiin sfääreihin.

' Hänen oli tutkittava aineellisia asioita eikä yliluonnollisia. Hänen tehtävänsä oli selvittää murhaaja. Eikä hän tarvinnut siihen henkimaailman opastusta. '

s. 60

Jokin noissa Dartmoorin nummissa on sellaista, joka saa kirjailijoiden mielikuvituksen sykkimään. Nuo nummet ovat tietyllä tapaa karut ja suorastaan mystiset. Sumuisia päiviä riittää näillä main. Ei siis ihme, että ne ovat ensin inspiroineet Artur Conan Doylen hornan hurtan Baskervillen koirassa ja nyt puolestaan Christietä spiritistismi-istunnosta alkavasta murhatapauksesta. Ehkä vielä joku päivä sitä pääsisi fiilistelemään noiden nummien tunnelmaa ihan livenäkin.

 

Herkullinen pieni kyläyhteisö onkin tuolla nummien keskellä Sittafordissa kyseessä. Emily ja Charles saavat kuulla helposti kylän kaikki uutiset, sillä pienessä yhteisössä mikään ei pysy salassa. Tai on sinne muutama kysymysmerkki jäänyt, kuten miksi ihmeessä Etelä-Afrikasta saapuneet Willetit ovat halunneet muuttaa juuri talveksi noille autioille nummille ja maksaneet siitä vielä järkyttävää ylihintaa? Tai kuka ihme on kylässä asustava herra Duke, jonka sosiaalisesta asemasta ja menneisyydestä kenelläkään ei ole oikein selkoa?

Tällä kertaa Christien teoksessa eivät seikkailleetkaan tutut salapoliisimme vaan komisario Narracott ja Emily Charlen kanssa tekevät molemmat omia tutkimuksiaan. Aluksi painotuttiin viralliseen tutkintaan, mutta hyvin pian ihmisiä helposti käsittelevä päättäväinen Emily siirtyi valokeilaan vetämään selvittelytyötä. Vaikka itse mysteeri olikin riittävän mutkikas pitääkseen ainakin tämän lukijan hyvin varpaillaan aina loppuun saakka, jäin ehkä hiukan kaipaamaan tuttujen salapoliisiemme läsnäoloa. Emily oli ehkä jo hiukan liiankin tehokas eikä Marplemaiseen fiilistelyyn jäänyt niin paljon aikaa. Muuten varsin viihdyttävä Christie, joka sopi hyvin näihin tuiskuisiin talvipäiviin, joista mekin olemme päässeet nauttimaan. Hauskana yksityiskohtana vielä mainittakoon, että teoksessa viitattiin usein mitä olisi tapahtunut tai selviäisi mikäli kyseessä olisi vain kirja.

 

Tähdet: 3.5 / 5