Miehiä ilman naisia - Haruki Murakami

 

Kirjan nimi: Miehiä ilman naisia (Onna no inai otokotachi)

Kirjoittaja: Haruki Murakami, suomentanut Juha Mylläri
Kustantaja: Tammi

Julkaisuvuosi: 2014, suomennos 2016

Sivumäärä: 276

Mistä: Kirjastosta

 

' Vaikeinta Kafukulle oli ollut viettää normaalia arkielämää paljastamatta tietävänsä vaimonsa salaisuuden: hymyillä aina lempeästi vuodattaen samalla sisällään näkymättömiä veripisaroita. Jutella niitä näitä. Rakastella vaimon kanssa yhteisessä vuoteessa. Tavallinen ihminen ei varmaan olisi pystynyt siihen, mutta Kafuku oli näyttelijä. Omasta itsestään irrottautuminen ja roolihahmon esittäminen loppuun saakka oli hänelle työtä. Ja Kafuku oli näytellyt kaikin voimin näytelmässä, jolla ei ollut yleisöä. '

s. 24 (Drive my Car)

 

Miehiä ilman naisia on Murakamin novellikokoelma, joka kostuu seitsemästä hiukan alle viisikymmentä sivuisesta novellista. Ensimmäisessä novellissa Drive my car:ssa (josta on myös juuri tehty Oscarinkin voittanut elokuva) tapaamme Kafukun. Kafuku on näyttelijä, jolle vähäsanainen Misaki tulee autonkuljettajaksi. Misaki ajaa ja Kafuku harjoittelee Tsehovin Vanja-eno näytelmän vuorosanojaan kasetilta. Pikkuhiljaa Kafuku rupeaa avautumaan tälle hiljaiselle naiselle myös elämänsä kipukohdista liittyen jo pois nukkuneeseen vaimoonsa.  

 

Yesterdayssa päähenkilömme tapaa Kitarun, joka laulaa kylvyssä The Beatlesin Yesterday kappaleen omaa japaninkielistä versiotaan. Kitaru on mies, joka on syntynyt Tokiossa, mutta opetellut maalaisen Kansain murteen. Omalaatuisella Kitarulla on omat suhdekiemuransa, joihin päähenkilömme tulee vedetyksi mukaan. Itsenäisessä elimessä kirjoitetaan puolestaan tarinaa Tohtori Tokaista, joka on tottunut suorittamaan elämäänsä äärimmäisen teknisellä tavalla. Nyt hän kuitenkin rakastuu palavasti, mikä saa hänet kyseenalaistamaan koko entisen elämänsä.

 

Seherazadessa taloonsa lukittautunut mies taas kuuntelee vierailuilla käyvän naisen uskomattomia tarinoita aina rakastelun jälkeen. Nainen jakaa entisen elämänsä muistoja ajasta, jolloin hän oli nahkiainen ja nuoruudestaan rakkauden murtovarkaana. Novelli Kino kertoo baarista, jonka Kino perustaa saatuaan vaimonsa kiinni pettämisestä. Kinon baarissa istuu aina samassa pöydässä muuan mies nauttien viskiä ja lukien kirjaa. Baarissa käy myös nainen, jolla on tupakan polttamia jälkiä ihossaan. Harmaalla kissalla ja käärmeillä on myös omat tärkeät roolinsa tarinassa. 

 

Rakastunut Samsa herää puolestaan alasti ankeasta huoneesta ilman muistoja vain tietäen, että hänen nimensä on Gregor Samsa. Samsa opettelee liikuttamaan kehoaan ja toimimaan ihmisenä. Tuleepa hän myös kohdanneeksi sanavalmiin lukkosepän kyttyräselkäisen tyttären. Novellikokoelman nimikkonovellissa Miehiä ilman naisia mies saa keskellä yötä puhelun, että hänen entinen tyttöystävänsä vuosien takaa on tehnyt itsemurhan. Miksi aviomies on soittanut hänelle? M oli nainen joka herätti vahvoja tunteita, mutta jota ei voinut kesyttää. Tältäkö siis tuntuu olla maailman toiseksi yksinäisin mies?

' Habara ei tiennyt, olivatko naisen kertomukset tosia, keksittyjä vai joiltain osin tosia ja joiltain osin keksittyjä. Tosiasiat ja päätelmät, havainnot ja kuvitelmat sekoittuivat naisen kertomuksissa niin saumattomasti, ettei Habara osannut sanoa, missä yksi päättyi ja toinen alkoi. Siksi Habara oli päättänyt vain kuunnella yrittämättä arvioida kuulemansa todenperäisyyttä. Mitä merkitystä sillä oli hänen tilanteessaan, olivatko tarinat totta, sepitettä vai sekoitus molempia? '

s. 143 (Seherazade)

 

Murakami kuvaa taiturimaisesti ihmismielen moninaisuutta. On suhteita ja silti kaipuu on suuri läpi tarinoiden. Elämä on harvoin kiiltokuvaa ja jokaisessa tarinassa on omat ryppynsä. Osa kertojista on enemmän sivustakatsojaa kun taas toiset omalaatuista kokijaa. Vaikka teoksen nimi onkin Miehiä ilman naisia ovat naiset silti vahvasti läsnä tarinoiden taustalla. Naiset ovat kuin kissoja konsanaan, oman tiensä kulkijoita ja monessa tapauksessa myös pettäjiä. Toiset miehistä ovat saneet siipeensä, mutta toiset ovat näitä rakastajia. Näkökulma pysyy kuitenkin läpi tarinoiden tietyllä tapaa ulkoapäin lähestyvänä, vaikka tunteiden kirjo tuleekin esiin. Nämä olivat voimallisia ja vertaiskuvallisia tekstejä, ja osa novelleista sai jopa hiukan häiriintyneitäkin piirteitä. Jokin Murakamin teksteissä vetää kuitenkin puoleensa magneetin lailla. Erityisesti jälkipuoliskossa oli Murakamille tyypillisiä maagisen realismin piirteitä, mutta oli hieno nähdä, että hänen kerrontansa kantoi vahvana myös ilman näitä piirteitä.

 

Olen ollut hiukan karsas tarttumaan novelleihin. En ole oikein osannut lukea niitä ja olen jäänyt kaipaamaan pidempää paneutumista aiheisiin. Tolstoi kuitenkin tyhjensi potin ja muutti näkemykseni täysin. Kuinka niin lyhyessäkin sivumäärässä pystyi esittämään niin vahvoja asioita. Tässä Murakamin teoksessa huomasin samaa. Tällaisessa tiiviissä esityksessä jää kaikki turha lihotus pois ja vain se kaikista tärkein sisin jää jäljelle. Näin myös kerronnan melankolisen ja herkän tunnelman intensiteettiä pystyttiin pitämään yllä läpi tarinan. Tykkäsin näistä niin, että monista Murakamin teksteistä olisin voinut lukea lisääkin. Nyt monien tarinoiden ylle jäi tietty salaperäisyyden verho, joka jätti lukijan pohtimaan novellin sanomaa. Näin palan mutta paljon jäi vielä pimentoon. 

 

Olen aiemmin lukenut vain yhden Murakamin ja se oli hänen mammutti teoksensa 1Q84. Nämä kaksi teosta pitävät sisällään siis hyvin erilaiset kerrontaratkaisut, mutta silti jokin tuossa tarinan imussa on silti molemmissa samaa. Nämä novellit loivat illuusion näennäisestä arkisuudesta, mutta silti elämäntarinoissa ja dialogeissa on syvyyttä joka tarkkuudellaan luo vaikutuksen. Todellista laatuproosaa.

 

' Eräänä päivänä sinusta tulee yllättäen mies ilman naista. Se päivä tulee luoksesi antamatta tulostaan minkäänlaista vihjettä tai varoitusta, pienintäkään aavistusta tai tunnetta, vaimeintakaan koputusta tai rykäisyä. Kävelet kulman ympäri ja huomaat olevasi jo siellä. Mutta silloin on liian myöhäistä perääntyä. Kun olet kääntynyt siitä kulmasta, siitä on tullut ainoa maailmasi. '

s. 268 (Miehiä ilman naisia) 

 

Tähdet: 4.5 / 5

 

Muuala luettu: Kirja vieköön!, Books, wine and nonsense, Kirjoihin kadonut, Mitä luimme kerran, Ullan luetut kirjat, Tuijata, Lintusen kirjablogi, Kaisa Reetta T., Sabinan knalli, Hyönteisdokumentti, Kirja hyllyssä, Kaupungin lauluja, Mummo matkalla, Sanoissa ja sivuilla, Opus eka, Lukutoukan kulttuuriblogi ja Kirjallisia kosketuksia