Neito vanhassa linnassa - Jane Austen

Kirjan nimi: Neito vanhassa linnassa (Northanger Abbey)

Kirjailija: Jane Austen, suomentanut Eila Pennanen

Lukija: Erja Manto
Julkaisija: Wsoy

Julkaisuvuosi: 1817, suomennos 1953 ja äänikirja 2015

Kesto: 9h 4min

Mistä: Äänikirjapalvelusta

 

Catherine Morland on suuren papinperheen tytär. Nyt hänellä on kuitenkin jännittävät ajat edessä. On nimittäin aika karistaa maaseudun tomut jaloista ja päästä perheystävien Morlandin pariskunnan matkassa Bathin kaupunkiin ja sen seurapiireihin. Alku ei kuitenkaan ole kovin lupaava, sillä he eivät oikein tunne ketään Bathista. 

 

Kun Catherine sitten tutustuu Isabella Thorpeen, toiseen nuoreen naiseen joka jakaa Catherinen kiinnostuksen goottilaisromantiikkaan, on hän aivan ihastuksissaan. Ja eräissä tanssijaisissa hän myös tapaa oman aikansa tapakulttuurille naureskelevan nokkelan herra Tilneyn. Ja lopulta Catherine saa myös kutsun Tilnyjen sukukartanoon Northanger Abbeyn, jossa nuoren Catherinen mielikuvitus lähtee lentoon.

 

Tänään tulee kuluneeksi 250 vuotta Jane Austenin syntymästä. Sen kunniaksi Tuulevi on haastanut muut kirjabloggaajat lukemaan ja postaamaan Austenin teoksista. Luin vastikään Järjen ja tunteen ja nyt olikin sitten aika tarttua viimeisimpään Austeniin joka minulta enää oli lukematta eli Neitoon vanhassa linnassa. 

 

Teoksen historia on kiinnostava. Se on alkujaan nimittäin julkaistu vasta Austenin kuoleman jälkeen, vaikka se olikin hänen ensimmäinen täysipitkä romaaninsa. Hän myi tämän teoksen kymmenellä punnalla kirjakauppiaalle, joka ei kuitenkaan koskaan päätynyt julkaisemaan sitä. Vasta myöhemmin se saatiin lunastettua takaisin ja viimeisteltyä.

 

Tästä teoksesta kyllä huomaa jonkin verran, että Austenin tyyli ei ollut täysin vielä muotoutunut. Se ei enää ollut aivan yhtä kärkäs ja parodoiva kuin varhaistuotannon novellikokoelmassa Uskollinen ystävänne, mutta selkeästi terävämpi kuin seuraavat teokset. Se ei myöskään aivan löytänyt samaa valovoimaisuutta päähenkilöihinsä kuin esimerkiksi Järjessä ja tunteessa ja Ylpeydessä ja ennakkoluulossa. Catherine oli nimittäin hyvin naivi ja monin paikoin hidas tajuamaan seurapiirin suhdepelejä avioliittomarkkinoilla. Herra Tilneyn suusta puolestaan oli kyllä herkullista kuulla suorasukaisia kommentteja kuinka hänen odotettiin toimivan. Huvittavaa kommentointia, joka piti lukijan (ja Catherinen) kiinnostusta yllä. Entäs sitten Isabellan niin itseään täynnä oleva veli, voi apua. Goottilaisen kauhun elementit Nothanger Abbeyssa olivat myös oma oleellinen lisänsä tähän teokseen ja satiirinen pilkkakirves soi riemulla Catherinen ylivilkkaalle kauhuromaanien kuorruttamalle mielelle.

 

Ei ole ihme, että Austen on noussut yhdeksi niistä kirjailijoista joita vielä luetaan innolla yli kahdensadan vuodenkin jälkeen. Hänen tekstinsä on kestänyt aikaa ja ihastuttaa meitä historiallisen romantiikan ystäviä edelleen. On siinä oma viehätyksensä lukea näitä romanttisia tarinoita aikalaisen kirjoittamana eikä tyytyä vain nykyajan sovituksiin. Hauskasti välillä piti kyllä pohtia mitä ihmeitä olivat nuo juomahallit ja muut hallit joissa päähenkilömme kävivät Bathissa aina käyskentelemässä :D On haikeata ajatella, että nyt olen saanut kaikki Austenin teokset luettua. Mihin minä nyt tartun, kun kaipaan lempeää satiiria 1800-luvun avioliittomarkkinoiden saralta? Olen nauttinut paljon Austenin matkassa ja varmasti vielä palaan hänen tuotantonsa pariin tulevaisuudessakin.

 

Tähdet: 3.5 / 5

 

Muut arvioni Jane Austenin romaaneista:

Uskollinen ystävänne 

Järki ja tunteet 

Ylpeys ja ennakkoluulo 

Kasvattitytön tarina  

Emma  

Viisasteleva sydän  

 

Muualla luettu: Tuijata, Luettua elämää, Haaveena kirjailijan ura, Bibbidi Bibbidi Book, Lukujonossa, Matkalla Mikä-Mikä-Maahan, Päiväkävelyllä, Sonjan lukuhetket, Kirjasfääri, Ruusunuppuja ja Tuulevin lukublogi