24 pientä ihmettä - Jenny Fagerlund

Kirjan nimi: 24 pientä ihmettä (24 goda gärningar)

Kirjoittaja: Jenny Fagerlund, suomentanut Antti Saarilahti
Kustantaja: Gummerus

Julkaisuvuosi: 2019, suomennos 2021

Sivumäärä: 267

Mistä: Kirjastosta

' "Sopii", Emma vastasi ja katsahti taas katua. Vaikka mies ei ollut suhtautunut saamaansa apuun kovin kiitollisesti, Emma tunsi lämmön leviävän vatsanseudulleen. Se oli samaa miellyttävää kihelmöintiä, jota hän oli tuntenut saatettuaan Waldemarin kotiin. Hän kääntyi Magdan ja Angelan puoleen, jotka jutustelivat kahvikoneen luona. "Magda, sinähän halusit, että hankkisin jonkin harrastuksen. No, nyt olen valinnut."

"Hienoa! Arvasin, että löytäisit jotain sopivaa. Mitä siis aiot? Menetkö sille keramiikkakurssille?"

"Tätä harrastusta ei löydy listaltasi."

"Eikö? Mikä se on?"

"Aion tehdä kaksikymmentäneljä hyvää tekoa, yhden jokaisena päivänä aina jouluun saakka. Tämä oli ensimmäinen." '

s. 59

 

Joulu on Emmalle vaikeata aikaa. Tasan kaksi vuotta sitten hänen miehensä Niklas nimittäin kuoli. Sen jälkeen Emma on elänyt kuin laina-ajalla eristäytyen ihmisistä ja tehden vain vaaditun minimin sisustuspuotinsa eteen. Nytkin vaikka joulusesonki on kiireimmillään, näyteikkunassa on vielä rapujuhlien rekvisiitat ja konkurssi uhkaa jo ovella. Emma ui synkissä vesissä ja suunnittelee jo kaiken jättämistä taakseen - enää tämä yksi kuukausi ja sitten hän voisi päästää irti elämästään. 

Emma sisko Magda koittaa omalla päällepäsmärisellä tavallaan auttaa siskoaan. Hän on vakuuttunut, että uusi harrastus tekisi Emmalle hyvää. Kun marraskuun viimeisinä päivinä Emma saattaa kauheassa lumipyryssä eksyneen vanhuksen kotiin, herää Emman sisällä jokin lämpö. Ehkä hän voisi toteuttaa joulukuun ajan 24 pientä hyvää tekoa. Pikkuhiljaa hyvien tekojen saattelemana Emman elämään rupeaa muodostumaan taas ihmissuhteita ja heidän avullaan myös puoti rupeaa saamaan aivan uutta ilmettä. Ehkä pienillä hyvillä teoilla voisi olla jopa elämää mullistavat seuraukset.

' Puoti näytti nykyään upealta, ja se oli hänen omien ponnistelujensa lisäksi Hassen, Magdan, Angelan ja Julian ansiosta. Tunnelma oli lämmin ja kodikas, ja juuri nyt paikka oli kuin jouluinen ihmemaa. '

s. 255

Kun marraskuussa bongasin tämän pokkarin kirjaston hyllystä, tuntui se kohtalolta. Olen pitkään halunnut testata joulukalenterikirjaa ja tämä tuntui siihen kuin täsmävalinnalta: joka päivälle oma pieni tarina hyvistä teoista ja niiden elämää mullistavasta voimasta joulun hyvänmielen hengessä. Oikeastaan tarina alkaa jo parina päivänä marraskuun puolella eräänlaisena johdantona, miten Emma päätyy tähän kahdenkymmenenneljän hyvän teon projektiinsa. Yllätyksekseni myös joulukuusta oli kaksi päivää tippunut pois, mutta eipä se mitään. Kuitenkin otin tavakseni lukea joka ilta sen päivän luvun. Pakko sanoa, että tuntui varsinkin aluksi aika hassulta niin sanotusti pitkittää jonkun teoksen lukemista niin että lukee päivittäin vain pari sivua, mutta tähän rytmiin kyllä tottui pikkuhiljaa. 

Ikävä kyllä tässä välissä on hyvä todeta, että 24 pientä ihmettä ei ehkä ole paras mahdollinen joulukalenterikirja. Ensinnäkin sen tunnelma on aika masentava. Emma vihjaa usein elämänsä päättämiseen joulun jälkeen ja muutosta tunnelmassa saa kyllä odottaa aika loppumetreille asti, vaikka pienillä hyvillä teoilla onkin häneen selkeästi vaikutusta. Myöskään luvut eivät olleet niinkään erillisiä pieniä hyvän mielen tarinoita noista teoista, vaan pikemminkin yleisen juonen kuljetusta, jossa aina välillä muistuteltiin mitäs pientä tai suurempaa Emma onkaan tullut tehneeksi. Fokus oli kuitenkin puodissa ja Emman elämään astuvissa uusissa ihmissuhteissa. Kun annat apua niin myös sitä saat. Jotenkin kaikki vain lopuksi paketoitiin aivan liian nopeasti ja ennalta-arvattavasti kun sitä ennen oltiin niin rauhakseltaan edetty. Huomaan myös vertailevani Emman ja Rileyn Orkideatarhan Julian suruprosesseja, sillä molemmissa päähenkilö oli menettänyt perheensä. Rileyn kerronta vain tuntui jotenkin aidommalta kuin tämä Fagerlundin. Myös Ahernin Lahja on teos, joka kuvaa huomattavasti koskettavammin itsensä löytämistä joulun alla. Jouluista hyvänmielenkirjaa en siis aivan saanut, mutta ehkä ensi vuonna osaan valita joulukalenterikirjani hiukan paremmin. Pidemmittä puheitta kuitenkin:

 

Hyvää Joulua!

 

Tähdet: 1.5 / 5

 

Muualla luettu: Kirja vieköön!, Kirjarikas elämäni, Unelmien aika, Sirjan tarinat, Tahdon lukea kirjan ja Paljon melua kirjoista