Harmaja luode seitsemän - Leena Paasio

Kirjan nimi: Harmaja luode seitsemän

Sarja: Itämeri #1 

Kirjailija: Leena Paasio

Lukija: Panu Kangas
Julkaisija: Wsoy

Julkaisuvuosi: 2022

Kesto: 6h 29min

Mistä: Äänikirjapalvelusta

 

Eetu on lukion aloittava nuori, jonka elämä ei kuitenkaan ole aivan tavanomaista. Hänen äitinsä on nimittäin kadonnut joka-aamuisella uintiretkellään Espoon rannoilla. Isä on surunmurtama eikä kykene huolehtimaan perheestään. Ala-asteen aloittava pikkusisko taas tukeutuu Eetuun yhä tiukemmin. Eetu huolehtii perheen ruokaostoksista ja saattaa siskonsa ensimmäisenä koulupäivänä ala-asteelle. Hän kannattelee perhettä, eikä hänen omalle surulleen jää tilaa. Myös entinen rakas harrastus kilpapurjehdus on pitänyt lopettaa, vaikka hän olikin tiiminsä tähti.

 

Uusi elämänvaihe kuitenkin koittaa hänellekin. Lukiossa on purjehduksesta tuttu kaveri Salla, joka on kuin rakas sisko Eetulle. He myös tutustuvat uusiin ystäviin. Harmikseen samaan lukioon ja vieläpä ohjausryhmään tulee myös purjehduksesta tuttu varakkaan perheen kultapoika Rasmus, joka ei jätä välistä yhtään tilaisuutta naljailla Eetulle, joka on aina ollut himpun häntä parempi purjehtia. Koska kyseessä on teinejä, on vain luonnollista, että itse kukin kehittää ihastumisen tunteita, mutta osuvatko ne lainkaan yksiin? Entäpä Eetun äidin tapaus? Mitä enemmän Eetu nimittäin asiaa tutkii, sitä epäilyttävämmältä tämän katoaminen rupeaa tuntumaan. Mitä hänelle on todellisuudessa tapahtunut?

 

Tämä nuortenromaani tuli minulle vastaan kirjaston lukupiirissä ja voin rehellisesti todeta, että ilman sitä en olisi varmaan koskaan tullut tarttuneeksi tähän teokseen. Kyllähän minä nuortenkirjoja ihan säännöllisesti luen, mutta olen pitkälti pitäytynyt turvallisesti siellä fantasian ja dystopian puolella. Olen kuitenkin iloinen, että lukupiirin myötä tulin tarttuneeksi tähän teokseen (vaikka lopulta olinkin kipeänä enkä päässyt edes osallistumaan kyseiseen tapaamiseen). Tässä oli huomattavasti enemmän sisältöä kuin olin aluksi osannut odottaakaan.

 

Sarjan nimen mukaisesti Itämeri nimittäin nousi yllättävän suureen rooliin tätä lukiessa. Ihailin Paasion kykyä ujuttaa niin paljon Itämeritietoutta osaksi lyhyttä nuortenromaaniaan kuitenkin niin, että se ei pistänyt silmään tai tuntunut paatokselliselta. Itämeri nyt vain oli luonnollinen osa tarinaa, sillä lukiossa nuorilla oli tutkimuskurssi aiheeseen liittyen (ja olisin kyllä toivonut että omassa nuoruudessakin olisi moisia ollut tarjolla). Eetun purjehdusharrastuksen ja kadonneen meribiologiäidin myötä Itämeri tuli myös monin eri tavoin tutuksi lukijalle. Jos jollekin nuorelle syttyy tätä lukiessa edes pieni innostuksen kipinä rinnassa Itämereä kohtaan, niin hienoa!

 

Mitä itse tarinaan tuli, niin sekin oli yllättävän vetävä. Kerronta jaksoi pitää otteessaan vaikken sen kohdeyleisöä ollutkaan ja palasin aina ilolla teoksen äärelle jatkamaan kuuntelua, vaikka aluksi olinkin suhtautunut hyvinkin varauksella siihen mitähän tästä tulee. Ihmissuhteet olivat tarinassa isossa keskiössä, mutta ne oli rakennettu aidontuntuisesti ilman ylitsevuotavaa draamaa. Isossa roolissa olikin perhesuhteet ja ystävyys, mikä oli ilo huomata. Hiukan minua pisti tosin silmään kilpakumppani Rasmuksen hiukan liiankin nopeasti muuttunut suhtautuminen, mutta selkeästi tässä jo pohjustettiin seuraavaa osaa. 

 

Yhdestä asiasta kuitenkin yllätyin. Teoksen esittelytekstissä kerrottiin paljon Eetun kadonneesta äidistä ja kuinka tämä trillerimäinen romaani lähtee selvittämään asiaa. Tarinaa lukiessa tämä koko juttu jäi nimittäin kaiken arjenkuvauksen jalkoihin aika täysin. Ihan lopussa vasta alettiin vähän koskettamaan tätä juonilankaa, ja sitten tarina jo loppuikin. Takakansi siis kuvasti mielestäni aika huonosti itse teosta. Ehkä siinä pohjustettiin enempi koko sarjaa. Katsotaan jaksanko joku päivä tarttua teosparin seuraavaan osaan ja saada selville tuon Eetun äidin mysteerin. Minulle kuitenkin antoisinta oli juuri tuo kuvaus Eetun elämästä, ystävyydestä ja Itämerestä. En tiedä jäinkö kauheasti kaipaamaan edes lisää mysteereitä.

 

Tähdet: 4 / 5

 

Muualla luettu: Siniset helmet, Kirjakaapin kummitus, Lastenkirjahylly, Kirjahilla, Tarinannuppuja, Kirjapöllön huhuiluja ja Kirjavinkit