Sarja: Nummien kutsu #1.5
Kirjailija: Kaisa Viitala
Lukija: Emma Louhivuori
Julkaisija: Karisto
Julkaisija: Karisto
Julkaisuvuosi: 2025, äänikirja 2025
Kesto: 3h 19min
Mistä: Äänikirjapalvelusta
1700-luvun Skotlannin nummilla asuu MacTorrianin klaani, jonka klaaninpäälliköksi Fingal on noussut hänen isänsä lähtiessä maanpakoon jakobiittikapinan seurauksena. Fingal on ylpeä, mutta tuon kovan ulkokuoren alla sykkii oikeasti epävarma sydän. Tämän eron todellisen Finin ja sen toisen Finin välillä tuntee hyvin hänen siskonsa Ailsa.
Nyt Ailsa on Fingalin mukana Edinburgissa, missä Fin on hoitamassa liikesuhteitaan. Siellä he kohtaavat aivan erityisen nuoren naisen, ramman englantilaisen Agnesin. Ailsa löytää Agnesista viimein kauan etsimänsä ystävän. Mutta edes Agnesille Ailsa ei uskalla tunnustaa hiljalleen kasvavia tunteitaan Finin aseenkantajaa Alistairia kohtaan. Samaan aikaan Alister kamppailee tunteissaan Ailsaa kohtaan. Heidän välisensä suhde olisi täysin mahdoton, mutta Alisterin sydän ei suostu ymmärtämään sitä mitä järki käskee. Sitten koittaa Uudenvuoden tanssijaiset. Voiko yksi tanssi muuttaa kaiken heidän välillään?
Olen rakastunut Viitalan Nummien kutsu -sarjaan. Agnes on kiinnostava päähenkilö ja hänen kemiansa Finin kanssa hykerryttävä. Nyt kolmatta osaa odotellessa julkaistiin tämä Klaanin tytär bonustarina, jossa valokeilaan pääseekin Finin omapäinen ja hyväsydäminen sisko Ailsa. Olinkin innoissani, kun odotellessa pääsisi sittenkin takaisin yhden lempisarjani pariin.
Tämä pieni kylkiäistarina ei kuitenkaan lumonnut minua samoin kuin sarjan varsinaiset osat. Ensinnäkin kolme tuntia on todella lyhyt aika. Ja siihen oli koitettu tiivistää lähes kaikki ensimmäisen kirjan tapahtumat, mutta vain Ailsan näkökulmasta. Näin ollen tarinaa juostiin kauhealla kiirellä eteenpäin eikä uusiin päähenkilöihin ehtinyt oikein kiintyä. Toki tämä antoi Ailsan ja Alistairin tarinoihin hiukan syvyyttä tulevia osia varten, mutta tämä lukukokemus jäi silti aivan liian pinnalliseksi.
En voi olla pohtimatta, olisiko täysin erillinen bonustarina voinut toimia paremmin. Nyt lukijalle ei nimittäin juonellisestikaan tarjottu juurikaan mitään uutta, vaan teos toimi ensimmäisen osan tapahtumien kertauksena. Olen kuitenkin pitänyt paljon esimerkiksi Enni Mustosen Kytösavun tarinoiden jouluisesta esiosasta samoin kuin Niilo Seväsen Ikitalven esitarinasta. Fantasiasarjojenkin (Maasin Valtakunta ja Gaberin Caraval) jouluosat olivat mukava uusi löytö. Nämä ovat kuitenkin olleet selkeästi omat tarinansa. Mieluusti palasinkin Nummien kutsun ihastuttavaan skotlantilaiseen miljööseen, sillä olen pahasti koukussa tähän sarjaan. Olisipa tämä kolmetuntinen kuitenkin käytetty vielä selkeämmin sivuhahmojen syventämiseen tai jonkun juhlan ympärille sen sijaan, että vanhaa kerrattiin vain toisesta näkökulmasta. Uutta keväällä ilmestyvää osaa jään kuitenkin innolla odottamaan. Mihinköhän tarina seuraavaksi suuntaakaan!
Tähdet: 3 / 5
Muut sarjasta lukemani osat:

Minäkin odotan kovasti sitä seuraavaa osaa. Kiitos, kun esittelit tämän, sillä minua harmitti, kun tätä Klaanin tytärtä ei ollut kirjakirjana saatavissa, mutta nyt ei harmita niin pahasti.
VastaaPoistaMukavana pienenä muistutuksena tämä toimi, mutta pärjää kyllä hyvin ilmankin. Kolmatta osaa tosiaan malttamattomana täälläkin odotellaan. Ihanan koukuttava sarja :)
Poista